Hannu Kapanen

Hannu Kapanen
Henkilötiedot
Syntynyt13. maaliskuuta 1951 (ikä 73)
Kontiolahti
Kansalaisuus  Suomi
Jääkiekkoilija
Lempinimi Hannes
Pelipaikka hyökkääjä
Maila left
Pituus 177 cm
Paino 76 kg
Pelaajaura
Pääsarjaura 1970–1981
Aik. seurat HJK (SM-sarja)
Karhu-Kissat (SM-sarja)
Jokerit (Liiga)
HIFK (Liiga)
JoKP (I divisioona)
Valmennusura
Vuodet 1992-2003, 2006-2007
Seurat KalPa
HIFK
HPK
Jokerit
Jokipojat
Espoo Blues

Hannu Mauri Antero Kapanen[1] (s. 13. maaliskuuta 1951 Kontiolahti) on suomalainen uransa lopettanut jääkiekkohyökkääjä- ja valmentaja. Nykyään hän on KalPa Hockey Oy:n hallituksen jäsen.

Kapanen aloitti jääkiekkouransa Joensuun PeTo:ssa ja pelasi juniorivuotensa 3–4 vuotta häntä vanhempien joukkueissa. Pari vuotta myöhemmin hän siirtyi kaupungin toiseen joukkueeseen, Joensuun Kiekko-Poikiin. Kapanen pelasi nuorten maajoukkueessa 9 ottelua ennen kuin siirtyi JoKP:sta eteenpäin.lähde?

Pääsarjauransa Hannu Kapanen aloitti Helsingissä. Kaudella 1970–1971 hän pelasi HJK:ssa 20 SM-sarjaottelua, joissa hän teki viisi maalia ja syötti neljä. Kaudella 1971–1972 hän pelasi Karhu-Kissoissa 23 SM-sarjaottelua, joissa hän teki 12 maalia ja antoi 11 maalisyöttöä. Kaudella 1972–1973 hän kokosi HJK:ssa 33 SM-sarjaottelussaan tehopisteet 17 + 11 = 28. Kaudella 1973–1974 Kapasen seura oli Karhu-Kissat, ja 35 SM-sarjaottelussa hän teki kymmenen maalia ja sai 14 syöttöpistettä.[2] Jäähyminuutteja hänelle määrättiin kauden aikana 86, millä hän oli kauden jäähytilaston ykkönen. Jäähyistä vain kahdeksan oli kaksiminuuttisia, mutta sen lisäksi hän sai seitsemän kymmenen minuutin käytösrangaistusta.[3]

Vuonna 1974 Kapanen siirtyi Jokereihin, jossa hän pelasi kolme kautta.[2] Lähimpänä SM-mitalia Jokerit oli tuolloin kaudella 1974–1975, jolloin se sijoittui neljänneksi yhden pisteen verran Tampereen Ilvekselle hävinneenä.[4] Kapasen tehopisteet olivat 15 + 18 = 33, ja jäähyminuutteja kertyi 50.[2] SM-liigakaudella 1975–1976 Kapanen keräsi uransa parhaat tehopisteet 29 + 24 = 53, millä hän oli koko liigan pistepörssissä viides.[2][5] Kaudella 1976–1977 hän teki liigan runkosarjassa 16 maalia ja antoi 17 maalisyöttöjä, ja jäähyjäkin kertyi taas runsaasti, 70 minuuttia.[2]

Kapanen jatkoi uraansa Helsingin IFK:ssa vuonna 1977. Kaudella 1977–1978 hänen tehopisteensä olivat 15 + 31 = 46.[2] Jäähyllä hän istui 64 minuuttia, millä hän oli jäähytilaston ykkönen.[2][6] Kaudella 1978–1979 hän teki runkosarjassa kymmenen maalia ja sai 20 syöttöpistettä.[2] HIFK sijoittui runkosarjassa neljänneksi, mikä jäi joukkueen lopulliseksi sijoitukseksi, kun se hävisi pronssiotteluissa Turun Palloseuralle otteluvoitoin 1–2.[7] Pudotuspeleissä Kapanen teki yhden maalin ja syötti kolme.[2] Kapasen pääsarjaura päättyi HIFK:n Suomen-mestaruusjuhliin vuonna 1980.[8] Hän oli tuon kauden runkosarjassa joukkueensa toiseksi paras ja koko liigan kymmenenneksi paras pistemies 17 maalilla ja 34 maalisyötöllä 34 ottelussa.[9] Plus-miinus-tilastossa hän oli koko liigan ykkönen yhdessä TPS:n Reijo Leppäsen kanssa +43 pisteellä.[10] Jäähyjä Kapaselle kertyi vain yhdeksän minuuttia.[9] Pudotuspeleissä Kapanen teki kolme maalia, joista yhden ensimmäisessä ja kaksi kolmannessa välierässä Oulun Kärppiä vastaan, ja antoi kaksi maalisyöttöä.[11][12]

Kapanen pelasi uransa lopulla vielä viisi kautta JoKP:ssa ykkösdivisioonaa.[12] Yhteensä Kapanen pelasi SM-sarjassa ja -liigassa 320 runkosarja- ja 11 pudotuspeliottelua. Pisteitä hänelle kertyi runkosarjassa 146 + 184 = 330 ja pudotuspeleissä 4 + 5 = 9.[8]

Maajoukkueessa Kapanen pelasi 47 ottelua, joissa hän teki kymmenen maalia ja sai 15 syöttöpistettä.[13] Hän edusti Suomea kerran olympialaisissa ja kerran maailmanmestaruuskilpailuissa, molemmissa vuonna 1976.[13][14] Väärin perustein hylätty Kapasen tekemä maali olisi hyväksyttynä tuonut Suomen ensimmäisen olympiamitalin, eli pronssia, vuonna 1976.[15]

Pelaajauransa jälkeen Kapanen on toiminut useita vuosia valmentajana. Hän on ollut SM-liigassa KalPan (1993–1994), HIFK:n (1994–1996), HPK:n (1996–1997), Jokerien (2.3.1998–20.2.1999) ja Bluesin (4.10.2001– kauden 2003 loppuun) vastuuvalmentajana. Vuonna 1997 hänet palkittiin Kalevi Numminen -palkinnolla SM-liigan parhaana valmentajan johdatettuaan HPK:n pronssille. Kapanen on ainoa valmentaja, joka on valmentanut kaikkia kolmea pääkaupunkiseudun pääsarjaseuraa: Bluesia, HIFK:ta ja Jokereita.lähde?

Kapasen suurin saavutus valmentajana on Suomen alle 20-vuotiaiden maajoukkueen maailmanmestaruus vuodelta 1998.

Poliittinen toiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1999 Kapanen pyrki eduskuntaan nuorsuomalaisten ehdokkaana.[16]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hannu Kapasen pojat Kimmo ja Sami Kapanen sekä näiden pojat Oliver Kapanen sekä Kasperi Kapanen ja Konsta Kapanen ovat myös jääkiekkoilijoita.[17] Myös Hannu Kapasen veli Jari pelasi pääsarjatasolla ja nuorisomaajoukkueiden arvokisoissa jääkiekkoa.[18]

Vuoden 2023 alle 20-vuotiaiden maailmanmestaruuskisoissa Kanadassa tehtiin jääkiekkohistoriaa, kun Konsta Kapasesta tuli Hannu Kapanen ja hänen jälkeläisensä mukaan lukien kuudes leijonapaidassa pelaava Kapasen suvun mies ja viides arvokisoissa pelannut Kapasen suvun mies.[17]

Suvun vanhin, Hannu Kapanen, on pelannut poikien Euroopan-mestaruuskisat ja A-maajoukkueessa maailmanmestaruuskisat, olympiakisat että Kanada-cupin.[17]

Hannun poika ja Konstan isä, Sami Kapanen pelasi kaikki mahdolliset nuorten arvokisat ja saavutti A-maajoukkueessa muun muassa maailmanmestaruuden ja kaksi olympiapronssia. Samin poika, Pittsburgh Penguinsin NHL-pelaaja Kasperi Kapanen ratkaisi vuonna 2016 Suomelle alle 20-vuotiaiden maailmanmestaruuden ja pelasi miesten maailmanmestaruuskisat vuonna 2018. Samin veli, Kimmo Kapanen pelasi maajoukkueessa maalivahtina kolme ottelua. Hänen poikansa Oliver, eli Konstan serkku pelasi myös vuoden 2023 alle 20-vuotiaiden maailmanmestaruuskisoissa Kanadassa.[17]

Lähin vertailukohta on Kanadasta kotoisin oleva Sutterin kiekkoperhe, josta kuusi poikaa pelasi NHL:ssä, ja osa seuraavastakin sukupolvesta. Kaikkiaan Suttereista on maajoukkueessa kuitenkin pelannut ensimmäisestä sukupolvesta vain kolme poikaa eli Brian, Brent ja Ron ja jälkikasvusta yksi eli Brandon Sutter.[17]

Saavutukset ja palkinnot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pelaajatilastot

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kausi Sarja Seura O M S P R
1968-1969 Suomensarja JoKP 9 7 1 8 10
1969-1970 Suomensarja Karhu-kissat 11 11 6 17 10
1970-1971 SM-sarja HJK 20 5 4 9 8
1971-1972 SM-sarja Karhu-kissat 23 12 11 23 18
1972‑1973 SM-sarja HJK 33 17 11 28 32
1973‑1974 SM-sarja Karhu-kissat 35 10 14 24 86
1974‑1975 SM-sarja Jokerit 36 15 18 33 50
1975-1976 SM-liiga Jokerit 36 29 24 53 30
1976-1977 SM-liiga Jokerit 34 16 17 33 70
1977-1978 SM-liiga HIFK 35 15 31 46 64
1978-1979 SM-liiga HIFK 34 10 20 30 51
1979-1980 SM-liiga HIFK 34 17 34 51 9
1980-1981 I-divisioona JoKP 31 13 20 33 53
1981-1982 I-divisioona JoKP 36 30 27 57 22
1982‑1983 I-divisioona JoKP 33 22 34 56 36
1983‑1984 I-divisioona JoKP 31 12 26 38 30
1984‑1985 I-divisioona JoKP 27 3 12 15 10
Yhteensä SM-sarja/liiga 320 146 184 330 418
Suomensarja 20 18 7 25 20
I-divisioona 158 80 119 199 151
  1. Hannu Kapanen Bio, Stats, and Results Sports-Reference.com. Sports Reference LLC. Arkistoitu 16.12.2012. Viitattu 16.11.2017. (englanniksi)
  2. a b c d e f g h i Siukonen, Markku, ym.: Suuri jääkiekkoteos 1, s. 240. Oy Scandia Kirjat Ab, 1979. ISBN 951-9466-14-2
  3. Honkavaara, Aarne (toim.): Jääkiekkokirja 1974–1975, s. 39. Määritä julkaisija! ISBN 951-99041-1-5
  4. Kallioniemi, Riku (vt.päätoim.): Jääkiekkokirja 2016–2017, s. 142–143. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2016. ISSN 0784-3321
  5. Kallioniemi, Riku (vt.päätoim.): Jääkiekkokirja 2016–2017, s. 142. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2016. ISSN 0784-3321
  6. Kallioniemi, Riku (vt.päätoim.): Jääkiekkokirja 2016–2017, s. 165. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2016. ISSN 0784-3321
  7. Kallioniemi, Riku (vt.päätoim.): Jääkiekkokirja 2016–2017, s. 143. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2016. ISSN 0784-3321
  8. a b Kallioniemi, Riku (vt.päätoim.): Jääkiekkokirja 2016–2017, s. 480. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2016. ISSN 0784-3321
  9. a b Honkavaara, Aarne (toim.): Jääkiekkokirja 1980–1981, s. 14. Jääkiekon SM-liiga ry., 1980. ISBN 951-99276-5-4
  10. Honkavaara, Aarne (toim.): Jääkiekkokirja 1980–1981, s. 18. Jääkiekon SM-liiga ry., 1980. ISBN 951-99276-5-4
  11. Helsingin Sanomat 24.3.1980 (s. 23) ja 28.3.1980 (s. 41)
  12. a b Hannu Kapanen Elite Prospects. Everysport Media Group AB. (englanniksi)
  13. a b Kallioniemi, Riku (vt.päätoim.): Jääkiekkokirja 2016–2017, s. 335. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2016. ISSN 0784-3321
  14. Kallioniemi, Riku (vt.päätoim.): Jääkiekkokirja 2016–2017, s. 305, 307. Jääkiekon SM-liiga Oy, 2016. ISSN 0784-3321
  15. Huttunen, Sasha: Innsbruckin oikeusmurha harmitti kauan - "Se oli selvä maali" Iltalehti.fi. 1.2.2013. Viitattu 12.1.2016.
  16. Julkkikset politiikassa. City-lehti, 1999, nro 5. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 2.7.2010.
  17. a b c d e Jääkiekko | Hall of Fame vahvistaa: Kapasten kiekkosuku on ainutlaatuinen maailmassa Helsingin Sanomat. 24.12.2022. Viitattu 26.12.2022.
  18. Jari Kapanen at eliteprospects.com www.eliteprospects.com. Viitattu 30.12.2022. (englanniksi)
  19. Sinkkonen, Matti: ”Hannes” otettu juhlan keskellä Karjalainen. Viitattu 13.3.2008.[vanhentunut linkki]