Kansallinen tekninen yliopisto Harkovan polytekninen instituutti | |
---|---|
НТУ Харківський політехнічний інститут | |
Perustettu | 1885[1] |
Tyyppi | kansallinen tekninen yliopisto |
Henkilökunta | 1 700[1] |
Opiskelijoita | yli 25 000, osa etä-/kirjeenvaihto-opiskelijoita[1] |
Jatko-opiskelijoita | 430[1] |
Sijainti |
Harkova, Harkovan alue Ukraina ( ) |
Osoite | vul. Frunze 21, 61002 Harkova, Ukraina [2] |
Sivusto |
www |
Harkovan polytekninen instituutti (ukr. Національний технічний університет «Харківський політехнічний інститут», НТУ "ХПI", Natsionalnyi teh’nitšnyi universytet ”H’arkivskyi politeh’nitšnyi instytut”, NTU ”H’PI”) on Ukrainan Harkovassa sijaitseva kansallinen tekninen yliopisto. [2]
Harkovan polytekninen instituutti on perustettu sen itsensä antaman tiedon mukaan vuonna 1885. Historiansa aikana instituutti on ollut muodostamassa kuutta muuta ylemmän korkeakouluopetuksen opinahjoa Ukrainassa. [1]
Tekninen yliopisto kuuluu maan arvostetuimpiin korkeakouluihin. Päätoimisesti voi opiskella 19 tiedekunnassa 95 eri erikoistumisalaa ja 69 alaa voi opiskella etäopiskeluna ("kirjeenvaihto-opiskelijana"). Yliopistoon kuuluu 92 eri laitosta, joista yli 60:llä voi suorittaa loppututkinnon. Opiskelijoita on yhteensä yli 25 000. Opiskelijoista noin 1 300 tulee ulkomailta (30 eri maasta). Väitöskirjatyöhön tähtää runsas 400 jatko-opiskelijaa. Opetus- ja tutkimushenkilökuntaa on noin 1 700 henkeä, joista noin 150:lla on dosenttitason koulutus, mukana on pari-kolmekymmentä kansallisen tiedeakatemian tai soveltavien alojen akateemikkoa. Opetusta annetaan Harkovan lisäksi neljällä muulla paikkakunnalla. Yliopistoon kuuluu myös sotakorkeakoulutyyppisesti toimiva laitos, josta voi valmistua 11 eri pääaineessa sopimuspohjaisesti upseeriksi. Yliopistoon kuuluu ionosfääritutkimuksen instituutti ja observatorio.[1][3]
Harkovan polyteknisellä instituutilla on autonomisen tiedeyliopiston asema Ukrainssa. Vuonna 2013 suoritetussa ukrainalaisten yliopistojen vertailussa Harkovan polytekninen instituutti pisteytettiin Ukrainan kuudenneksi parhaaksi yliopistoksi.[4][5]
Lev Landau, joka sai vuoden 1962 Nobelin fysiikanpalkinnon kehittämästään kondensoidun aineen (kuten nestemäisen heliumin) teoriasta,[6] teki keskeisen osan tutkimustyöstään Harkovassa, Harkovan polyteknisessä instituutissa ja Harkovan yliopistossa.[7][8]