Harmokääpä
| Harmokääpä | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Sienet Fungi |
| Kaari: | Kantasienet Basidiomycota |
| Alakaari: | Avokantaiset Agaricomycotina |
| Luokka: | Varsinaiset avokantaiset Agaricomycetes |
| Lahko: | Polyporales |
| Heimo: | Dacryobolaceae |
| Suku: | Haprakäävät Postia |
| Laji: | tephroleuca |
| Kaksiosainen nimi | |
| Synonyymit | |
|
Oligoporus tephroleucus |
|
| Katso myös | |
Harmokääpä (Postia tephroleuca), joskus myös harmohaprakääpä, on yleensä kuusella elävä kääpälaji, mutta sitä on tavattu myös muilla havu- ja lehtipuilla. Itiöemät kasvavat vielä kuorellisilla maapuilla.
On epäselvää, onko harmokääpä oma lajinsa vai vain erilainen kasvumuoto maitokäävästä. Maitokääpään verrattuna harmokääpä on selkeämmin puoliresupinaattinen ja sen lakit hennompia. Tuoreena itiöemä on pehmeä, kuivana harmokäävästä tulee säikeisen hauras. Yläpinnassa on tuoreena heikko savunruskea sävy, joka kuivuessaan muuttuu harmaaksi. Tasainen tai hieman kovera alapinta on tuoreena valkoinen ja kuivuessaan kellertyvä. Kulmikkaita pillejä on 3–5 millimetrillä. Malto valkoinen tai yläpinnan puolelta harmahtavaa, mallossa voi olla myös harmaita kasvukaaria. Maultaan harmokääpä on nuorena makeahko ja vanhana hapahko.
Harmokäävän voi sekoittaa myös kanadankääpään tai tulvakääpään.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Tuomo Niemelä: Suomen käävät, s. 320. Helsinki: Luomus, 2016. ISBN 978-951-51-2434-0