Harry Pollitt (22. marraskuuta 1890 Droylsden, Lancashire – 27. kesäkuuta 1960 Intian valtameri) oli brittiläinen kommunistipoliitikko, joka toimi Ison-Britannian kommunistisen puolueen (CPGB) pääsihteerinä vuosina 1929–1939 ja 1941–1956 sekä puolueen puheenjohtajana vuosina 1956–1960.[1]
Pollitt oli lähtöisin työläisperheestä; hänen isänsä oli tehdastyöläinen ja hänen äitinsä kutoja. Hän joutui keskeyttämään koulunkäyntinsä 13-vuotiaana työskennelläkseen kutomossa. Myöhemmin hän toimi levyseppänä ja levyseppien ammattiliiton johtajana.[1] Hän oli mukana sodanvastaisessa toiminnassa ensimmäisen maailmansodan ja Neuvosto-Venäjää vastaan suunnatun kansainvälisen intervention aikana.[2] Pollitt oli mukana perustamassa Ison-Britannian kommunistista puoluetta vuonna 1920 ja osallistui 1921 puolueen edustajana Kominternin kolmanteen kongressiin Moskovassa. Kotimaassaan hän eteni vuoteen 1929 mennessä puolueensa pääsihteeriksi.[1] Yhdessä Rajani Palme Duttin kanssa hän pyrki kehittämään puolueesta keskitetysti johdettua vahvaa organisaatiota.[2] Pollitt tuomittiin vuonna 1925 kansankiihotuksesta vuodeksi vankeuteen. Vuonna 1934 häntä syytettiin jälleen kiihotuksesta, mutta tällä kertaa hänet vapautettiin syytteistä.[1]
Pollitt ilmaisi syyskuun 1939 alussa tukevansa Britannian sodanjulistusta natsi-Saksalle. Kun Neuvostoliiton hyökkäys Puolaan kaksi viikkoa myöhemmin osoitti Saksan ja Neuvostoliiton olevan liittolaisia, Pollitt joutui eroamaan puoluesihteerin tehtävistä virheelliseksi julistetun linjansa vuoksi. Saksan hyökättyä Neuvostoliittoon kesäkuussa 1941 tilanne kuitenkin kääntyi päinvastaiseksi ja hänet kutsuttiin takaisin tehtäväänsä.[1] Sodan jälkeen Britannian kommunistinen puolue hyväksyi Pollittin johdolla The British Road to Socialism -nimisen periaateohjelman.[2] Pollitt tosiasiassa johti kommunistista puoluetta vuoteen 1956. Kun Neuvostoliiton kommunistinen puolue tuolloin virallisesti tuomitsi edesmenneen Josif Stalinin henkilökultin, stalinistina pidetty Pollitt joutui luopumaan puoluesihteerin tehtävästä. Hänet nimitettiin puolueen puheenjohtajaksi, mikä oli lähinnä kunniatehtävä. Hän kuoli vuonna 1960 ollessaan laivamatkalla Australiasta Englantiin.[1]