Hasavjurtin sopimus | |
---|---|
Yhteisjulistus Venäjän federaation ja Tšetšenian tasavallan välisten suhteiden perusteiden määrittelyperiaatteista | |
Allekirjoitettu | 30. elokuuta 1996 |
Allekirjoituspaikka | Hasavjurt, Venäjä |
Osapuolet | |
Allekirjoittajat |
Aleksandr Lebed Aslan Mashadov |
Hasavjurtin sopimus, virallisesti Yhteisjulistus Venäjän federaation ja Tšetšenian tasavallan välisten suhteiden perusteiden määrittelyperiaatteista (ven. Совместное заявление о принципах определения основ взаимоотношений между Российской Федерацией и Чеченской Республикой, Sovmestnoje zajavljenije o printsipah opredelenija osnov vzajimootnošeni meždu Rossiskoi Federatsi i Tšetšenskoi Respublikoi)[1], on Venäjän ja Itškerian tšetšeenitasavallan välillä solmittu välirauha,[2] joka päätti ensimmäisen Tšetšenian sodan.[3][4] Sopimus solmittiin vuonna 30. elokuuta 1996 Hasavjurtissa Dagestanissa Aleksandr Lebedin ja Aslan Mashadovin välillä.
Venäjän presidentti Boris Jeltsin lähetti Lebedin Tšetšeniaan neuvottelemaan aselevosta ja Lebed tapasi Tšetšenian presidentti Aslan Mashadovin 22. elokuuta. Parivaljakko neuvotteli kahdeksan tunnin ajan ja tarkoituksena oli mm. perustaa yhteinen keskus estämään Groznyin ryöstelyä. Kahdeksan päivää myöhemmin osapuolet tapasivat uudestaan tällä kertaa Dagestanin puolella Hasavjurtissa, jossa kaupungin nimeä kantava sopimus solmittiin.[5]
Sopimuksen mukaan sekä Venäjä että Tšetšenia lopettaisivat voimankäytön ja siirtäisivät Tšetšenian itsenäisyyskysymystä vuoteen 2001 asti.[4]
Sopimus aiheutti myös kritiikkiä: 93 duuman edustajaa pyysi Venäjän korkeinta oikeutta antamaan lausunnon sopimuksen perustuslaillisuudesta, mutta korkein oikeus ilmoitti joulukuussa 1996 kieltäytyvänsä tästä.[1]