Haukivuori

Haukivuori
Entinen kunta – nykyiset kunnat:
Mikkeli

vaakuna

sijainti

Sijainti 62°01′15″N, 027°12′30″E
Lääni Itä-Suomen lääni
Maakunta Etelä-Savon maakunta
Seutukunta Mikkelin seutukunta
Kuntanumero 085
Hallinnollinen keskus Haukivuoren asemanseutu
Perustettu 1737
– emäpitäjä Pieksämäki
Liitetty 2007
– liitoskunnat Mikkeli
Haukivuori
– syntynyt kunta Mikkeli
Pinta-ala 504,03 km²  [1]
(2006)
– maa 396,65 km²
– sisävesi 107,38 km²
Väkiluku 2 268  [2]
(31.12.2006)
– väestötiheys 5,8 as./km²
Haukivuoren Asemankylää.

Haukivuori on Etelä-Savossa sijainnut entinen Suomen kunta. Kunnassa asui vuonna 2006 noin 2 300 ihmistä, ja sen pinta-ala oli 505,11 km², josta 108,07 km² oli vesistöjä. Väestötiheys oli noin 5,8 asukasta/km². Haukivuoren kunta liitettiin Mikkelin kaupunkiin 1. tammikuuta 2007.

Haukivuoren naapurikunnat olivat Kangasniemi, Mikkeli, Pieksämäki ja Virtasalmi. Kunnan halki kulkevat Savon rata ja kantatie 72. Rautatieasema sijaitsee keskustaajamassa eli Asemankylässä. Tiilikirkon on suunnitellut Veikko Larkas 1951.

Kunnan alueella oli osittain Puulan koillispuolella ja siihen Mäntyharjun reittiä Rauhasalmen, Rauhajärven ja Läsäkosken kautta laskeva Kyyvesi[3], jonka rannalla ovat sekä Haukivuoren kirkko että Asemanseudun taajama hieman sen pohjoispuolella. Saksalanharju on ainakin poikkeuksellisen suuri, paikallisen käsityksen mukaan Euroopan suurin drumliinityyppinen harju eli kivisydäminen harjumainen moreenimuodostuma[4]. Joka tapauksessa se on arvokas maisemakokonaisuus[5]. Kyyveden pohjoispuolella sijaitsevat Nykälänjoen Nykälänkosket, joihin yhdistyy 1800-luvulta peräisin oleva Koskentila, on perho- ja yleensäkin vapaa-ajan kalastuspaikka[6].

Rajasuolla, ilmeisesti Pieksämäen Virtasalmeen rajoittuvalla turvesuolla, järjestetään kesäisin suolentopallon maailmanmestaruuskisatselvennä.

Haukivuoren nimikkoruokia ovat tappaiskeitto ja puolukkavelli.[7] Kolmanneksi pitäjäruoaksi nimettiin 1980-luvulla keskikesän helleruoka sevokas, kokkopiimän ja talkkunajauhon sekoitus.[8]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haukivuori on ollut asutettuna keskiajan lopulta lähtien. 1570-luvulla kylä oli Suur-Savon vauraimpia, ja siksi Haukivuorta ehdotettiinkin uuden Haukivuori-Pieksämäen seurakunnan pääpaikkakunnaksi ja -kirkonkyläksi. Keskus sijoitettiin kuitenkin nykyiselle Pieksämäelle, sillä Haukivuori oli pitäjään nähden syrjässä. Vuonna 1873 Haukivuori erotettiin kokonaan itsenäiseksi kunnaksi.

Haukivuoren puukirkko rakennettiin 1790-luvulla, mutta se paloi sähkövian takia vuonna 1949. Uusi Veikko Larkaksen suunnittelema tiilikirkko valmistui vuonna 1951. Uuden kirkon katolla oleva risti hitsattiin kiinni väärinpäin, mutta virhe korjattiin jälkeenpäin.

Haukivuoren kunnan hallinto siirrettiin 1950-luvun alussa kirkolta Asemankylälle. Kunnan väkiluku oli tuolloin suurimmillaan eli noin 5 600 asukasta.

Kyliä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asemankylä, Kantala, Kirkonkylä, Nykälä, Häkkilä, Pitkäaho, Moilala, Pohjalahti, Sarselinkylä, Saksala, Tervalahti, Tuliniemi, Taipale

Palvelut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Asemankylällä on kaikkien kunnan peruspalveluiden (kuten peruskoulu ja terveysasema) ohella muun muassa ruokakauppa, postipiste, apteekki, seurakuntatalo, kone-, urheilu-, koru- ja kelloliike, ravintola, parturi-kampaamoita jne. Hauki-Halli tarjoaa liikuntamahdollisuuksia lentopallosta punttisaliin.

Nykälässä toimi ala-aste kevääseen 2009 asti ja kesäisin kauppa ja kyläbaari. Kyläkauppa ja baaritoiminta loppui vuonna 2006. Kantalassa toimi ala-aste lukuvuoteen 2006-07 asti. Rautatieasema ja kyläkauppa on lakkautettu jo aiemmin. Kirkonkylällä sijaitsee Haukivuoren kirkko, Haukivuoren kotiseutumuseo ja joitakin majoituspalveluja. Pienemmillä kylillä palveluja on hyvin vähän.

Koulut

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haukivuoren pitäjän alueen ainoa peruskoulu on Haukivuoren yhtenäiskoulu. Alakoulu ja yläkoulu sijaitsevat nykyisin samassa remontoidussa koulurakennuksessa. Luokat 1-4 sijaitsevat uudessa siivessä, muut luokat 5-9 opiskelevat vanhan yläaste-lukion remontoiduissa tiloissa. Nykälän koulu lakkautettiin vuonna 2009, Kantalan koulu vuonna 2007 ja Haukivuoren lukio vuonna 2011.

Liikenneyhteydet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Haukivuoren rautatieasemalta oli junayhteydet Kouvolan ja Pieksämäen suuntiin. Pika- ja InterCity-junat pysähtyivät kumpaankin suuntaan noin viisi kertaa vuorokaudessa, mutta junat lopettivat Haukivuorella pysähtymisen 11. elokuuta 2014.

Haukivuorelaiset kampanjoivat useasti ja näkyvästi junaliikenteen säilymisen puolesta,[9][10] mutta tästä huolimatta junaliikenne Haukivuoren asemalta lopetettiin[11] 11.8.2014.[12]

Haukivuorelta on arkipäivisin muutama säännöllinen vakiolinja-autovuoro Mikkeliin ja Pieksämäelle/Kuopioon. Maanteitse etäisyys Haukivuoren ja Mikkelin keskustojen välillä on noin 41 kilometriä. Ajoaika maanteitse Haukivuorelta Helsinkiin Lahden kautta on noin kolme tuntia olosuhteista riippuen.

Urheiluseuroja

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Haukivuoren Kisailijat (HaKi)
  • Haukivuoren Naisvoimistelijat (HNV)
  • Haukivuoren Pallo (HaPa)
  • Haukivuoren Salibandy (HaSaBa)
  • Haukivuoren Tuisku
  • Kalvitsan Urheilijat
  • Kantalan Kisa

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Pinta-alat kunnittain 1.1.2006 Maanmittauslaitos. Viitattu 4.1.2010.[vanhentunut linkki]
  2. ↑ Väkiluku kunnittain ja suuruusjärjestyksessä 31.12.2006 (PDF) Tilastokeskus. Viitattu 15.3.2019.
  3. ↑ Jaako Forsman ym.: Iso Tietosanakirja osa VII, s. 542. Otava, 1934.
  4. ↑ Nähtävyydet Haukivuori. Mikkelin kaupunki. Viitattu 19.9.2021.
  5. ↑ Saksalanharju, Haukivuori helda.fi. Helsingin yliopiston digitaalinen arkisto. Viitattu 19.9.2021.
  6. ↑ Nykälänkosket kalastajanmaailma.com. 18.6.2014. retkipaikka.fi. Arkistoitu 18.9.2021. Viitattu 19.9.2021.
  7. ↑ Savossa äänestettiin pitäjille nimikkoruoat. Helsingin Sanomat, 20.9.1984, s. 19. Näköislehden aukeama (tilaajille).
  8. ↑ Kolmonen, Jaakko (toim.): Kotomaamme ruoka-aitta: Suomen, Karjalan ja Petsamon pitäjäruoat, s. 108–109. Helsinki: Patakolmonen, 1988. ISBN 951-96047-3-1
  9. ↑ Pauhu, Tuija: Haukivuorella tempaistiin junavuorojen puolesta – katso myös video! Länsi-Savo. 10.5.2014. Arkistoitu 12.7.2014. Viitattu 23.11.2014.
  10. ↑ Lehto, Marika: Ministeriön päätös: Junaliikenne Haukivuoren asemalle lopetetaan Länsi-Savo. 6.6.2014. Arkistoitu 5.9.2014.
  11. ↑ Junaliikenne Haukivuoren asemalle lopetetaan 6.6.2014. Liikenne- ja viestintäministeriö. Arkistoitu 20.12.2014.
  12. ↑ Knaappila, Tiina: Uusi kyltti: Haukivuorelle jäi vain junan jäljet Länsi-Savo. 2.9.2014. Arkistoitu 14.10.2014. Viitattu 23.11.2014.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Hirvonen, Helena ym.: Elämää Kyyveden kahta puolen: Haukivuoren historia. Haukivuoren kotiseutuyhdistys, 2012. ISBN 978-952-93-0837-8.
  • Petri P. Pentikäinen, Saku Niilo-Rämä: Kyyvesi - Järvemme kirja, 2019. ISBN 978-952-5691-48-1

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]