Heikki Hasu

Heikki Hasu
Heikki Hasu vuonna 1950
Heikki Hasu vuonna 1950
Henkilötiedot
Koko nimi Heikki Vihtori Hasu
Syntynyt21. maaliskuuta 1926 (ikä 98)
Sippola, Suomi
Kansalaisuus  Suomi
Uran tiedot
Seura Myllykosken Kilpa-Veikot
Laji yhdistetty ja maastohiihtoView and modify data on Wikidata
Mitalit
Maa:  Suomi
Miesten yhdistetty
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa St. Moritz 1948 yhdistetty
Hopeaa Hopeaa Oslo 1952 yhdistetty
MM-kilpailut
Kultaa Kultaa Lake Placid 1950 yhdistetty
Miesten maastohiihto
Olympiarenkaat Olympialaiset
Kultaa Kultaa Oslo 1952 4×10 km viesti
MM-kilpailut
Hopeaa Hopeaa Lake Placid 1950 4×10 km vesti
Hasu kilpailemassa vuonna 1950.

Heikki Vihtori Hasu (s. 21. maaliskuuta 1926 Sippola) on suomalainen yhdistetyn hiihdon urheilija, olympiavoittaja ja kansanedustaja. Hasu hiihti arvokisoissa usein myös Suomen maastohiihdon viestijoukkueessa. Hasu on vanhin elossa oleva suomalainen olympiavoittaja.[1]

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hasu voitti St. Moritzin olympialaisissa 1948 yhdistetyn kullan ylivoimaisesti noin 15 pisteen erolla toiseksi tulleeseen Martti Huhtalaan. Hasun voitto oli lähes varma jo toisen hyppykierroksen jälkeen. Hänen kilpailuhyppynsä kantoivat 57, 61,5 ja 64 metriä. Tyylipisteet olivat keskimäärin noin 16 pistettä.[2] Kisojen 18 kilometrin hiihdossa, joka oli samalla yhdistetyn hiihto-osuus, Hasu sijoittui neljänneksi. Yhdistetyn hiihtäjistä hän oli ylivoimaisesti nopein. Toiseksi nopein yhdistetyn kilpailija Martti Huhtala, joka sijoittui 18 kilometrin kilpailussa kymmenenneksi, jäi kahden minuutin ja 45 sekunnin päähän.[3]

Hasu voitti Rumfordin MM-kisoissa 1950 3. helmikuuta[4] yhdistetyssä Suomen kisojen ainoan MM-kullan. Hän oli mukana myös hiihdon viestissä, jossa Suomi voitti MM-hopeaa. Hasu hiihti samana vuonna Holmenkollenin 18 kilometrin hiihdossa toiseksi.[5] Hasu sijoittui seuraavana vuonna Holmenkollenin 18 kilometrillä viidenneksi, mutta kaatui yhdistetyn mäkikilpailussa. Hän voitti samana talvena 18 kilometrin hiihdon Suomen-mestaruuden. Ounasvaaran kisoissa hän voitti 1951 18 kilometrin hiihdon sekä yhdistetyn.[6]

Oslon talviolympialaisissa 1952 Hasu hiihti Suomen joukkueessa avausosuuden 4 × 10 km viestissä. Jo lähtösuoralla Hasu teki eroa muihin ollen pitkälti toistakymmentä metriä muita joukkueita edellä hiihtäjien hävitessä maastoon. Suomi säilytti johtonsa loppuun saakka ja voitti kultaa joukkueella Heikki Hasu, Paavo Lonkila, Urpo Korhonen ja Tapio Mäkelä.[7] Yhdistetyssä Hasu sai hopeaa, voiton mennessä Norjan Simon Slåttvikille.

Seuratasolla Hasu edusti Myllykosken Kilpa-Veikkoja.

Hasu osallistui jatkosotaan Helsingin ilmatorjuntajoukoissa vuonna 1944 ja joutui sen jälkeen vuonna 1945 vielä normaaliin asepalvelukseen.[8]

Hasu oli Maalaisliitto/Keskustan kansanedustajana vuosina 1962–1966 ja 1967–1970 (tuli Marja Lahden tilalle huhtikuussa 1967). Varsinaiselta ammatiltaan Hasu oli maanviljelijä Sippolassa.[9]

Kunnianosoituksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hasu valittiin Vuoden urheilijaksi vuosina 1948 ja 1950.[10] Hänelle myönnettiin vuonna 2001 Pro Urheilu-tunnustuspalkinto menestyksellisestä urheilu-urasta.[11] Hän on voittohetkeltään maailman vanhin elossa oleva olympiavoittaja[12].

Juhani Honkasen suunnittelema Heikki Hasun patsas Keltakankaalla.

Vuonna 2003 paljastettu Heikki Hasun patsas sijaitsee Kouvolan Keltakankaalla, entisen Anjalankosken kaupungintalon edustalla. Patsas on pronssia ja Kurun harmaata graniittia, sen suunnitteli kuvanveistäjä Juhani Honkanen.[13] Patsaan pronssifiguurit ovat luonnollista kokoa ja valettu osittain graniitin sisään.[14]

Saavutuksia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Tchir, Paul: List of the Oldest Living Olympians acsweb.ucsd.edu. Viitattu 6.5.2023.
  2. ↑ Uusi Suomi, 2.2.1948, nro 31, s. 4.
  3. ↑ Mannerla, Einari & Pirhonen, Pentti: Mitä Missä Milloin 1952, s. 355. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1951.
  4. ↑ Simonen, Salama: Mitä Missä Milloin 1951, s. 14. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1950.
  5. ↑ Mannerla, Einari: Mitä Missä Milloin 1951, s. 322. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1950.
  6. ↑ Mannerla, Einari & Pirhonen, Pentti: Mitä Missä Milloin 1952, s. 348–349. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 1951.
  7. ↑ Helsingin Sanomat 24.2.1952, s. 14 (Lehti HS Aikakoneessa (tilaajille))
  8. ↑ Legendaariseksi noussut sanonta kuultiin Suomen radiossa ensi kerran tasan 70 vuotta sitten – ”Pasila...” Ilta-Sanomat. 1.2.2018. Viitattu 1.2.2018.
  9. ↑ Heikki Hasu
  10. ↑ Vuoden Urheilija valinnat vuodesta 1947 lähtien
  11. ↑ Hilkka Hakolalle tunnustusta opetusministeriöltä
  12. ↑ https://www.is.fi/muutlajit/art-2000006069719.html
  13. ↑ Sihvola, Kari: Heikki Hasun patsas Kouvolan muistomerkit -sivusto. 2019. Viitattu 30.4.2024.
  14. ↑ Jyhkeä graniittipatsas Hasusta Anjalankoskelle Turun Sanomat. 2.2.2003. Viitattu 30.4.2024.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]


Yhdistetyn normaalikilpailun olympiavoittajat

1924: Thorleif Haug | 1928: Johan Grøttumsbråten | 1932: Johan Grøttumsbråten | 1936: Oddbjørn Hagen | 1948: Heikki Hasu | 1952: Simon Slåttvik | 1956: Sverre Stenersen | 1960: Georg Thoma | 1964: Tormod Knutsen | 1968: Franz Keller | 1972: Ulrich Wehling | 1976: Ulrich Wehling | 1980: Ulrich Wehling | 1984: Tom Sandberg | 1988: Hippolyt Kempf | 1992: Fabrice Guy | 1994: Fred Børre Lundberg | 1998: Bjarte Engen Vik | 2002: Samppa Lajunen | 2006: Georg Hettich | 2010: Jason Lamy Chappuis | 2014: Eric Frenzel | 2018: Eric Frenzel | 2022: Vinzenz Geiger

Maalaisliiton ja Keskustapuolueen kansanedustajat