Helibor (Helsinki Interbank Offered Rate[1]) oli vuosina 1987–1998 suomalainen päivittäin julkaistava viitekorko, jolla pankit tarjoutuivat lainaamaan vakuudettomasti varoja toisille pankeille. Se laskettiin keskiarvona suomalaisten pankkien markkamääräisten sijoitustodistusten ostonoteerauksista. Helibor ilmoitettiin kahden desimaalin tarkkuudella 1, 2, 3, 6, 9 ja 12 kuukauden aikajaksoille.[2]
Heliboria käytettiin yleisesti viitekorkona yrityslainoissa[3], kulutusluotoissa ja asuntolainoissa.[4]
Suomen Pankki alkoi laskea ja julkaista Helibor-korkoa virallisesti toukokuussa 1987.[3] Viimeisen kerran Helibor noteerattiin 31. joulukuuta 1998, jonka jälkeen tilalle vaihtui euroalueen yhteinen Euribor. Korkeimmillaan 12 kuukauden Helibor kävi yli 15 prosentissa vuoden 1990 alussa.[5]