Helsingin Jalkapalloklubi (naiset)
| HJK | |||
|---|---|---|---|
 |
|||
| Koko nimi | Helsingin Jalkapalloklubi | ||
| Perustettu | 1971 (seura: 1907) | ||
| Kaupunki |
 Helsinki, Suomi |
||
| Kenttä | Bolt Arena | ||
| – kapasiteetti | 10 770 | ||
| Sarja | Kansallinen Liiga | ||
| Päävalmentaja |
Arttu Heinonen |
||
|
|||
Helsingin Jalkapalloklubin naisjoukkue on vuonna 1971 perustettu Helsingin Jalkapalloklubiin kuuluva joukkue. HJK:n naisten joukkue kuuluu HJK ry:n alaisuuteen, kun miesten edustusjoukkuetta operoi HJK Oy. Joukkue pelaa Kansallisessa Liigassa ja on menestynein jalkapalloseura Suomessa. HJK pelaa kotiottelunsa Bolt Arenalla sinivalkoisissa raitapaidoissa. HJK on voittanut Suomen mestaruuden 23 kertaa ja Suomen Cupin 17 kertaa. HJK:n viimeisin Suomen mestaruus on vuodelta 2019.
HJK on myös Suomen menestynein seura eurokentillä. Klubi raivasi tiensä UEFA Cupin välieriin kaudella 2001–2002, mutta putosi ruotsalaiselle Umeå IK:lle lopulta yhteismaalein 1–3. HJK:n joukkueessa pelasivat tuolloin muun muassa Laura Kalmari, Sanna Valkonen, Anna-Kaisa Rantanen, Eveliina Sarapää, Petra Häkkinen, Pauliina Miettinen, Tiina Salmén, Christina Forssell ja Terhi Uusi-Luomalahti. HJK:n kyseistä joukkuetta pidetään Suomen kaikkien aikojen parhaana seurajoukkueena.
Pelaajista HJK:n viralliseen Hall of Fameen on valittu Hanna-Mari Sarlin, Christina Forssell, Terhi Uusi-Luomalahti, Kaija Salopuro ja Heidi Lindström. Salopuro oli joukkueen perustajia ja ensimmäinen kapteeni.[1] Muita HJK:n merkittäviä hahmoja ovat Paavo Einiö ja "grand old man" Heimo Laaksonen, joka toimi HJK:n nais- ja tyttöjalkapallon parissa toimihenkilönä naisten edustusjoukkueen perustamisvuodesta 1971 lähtien. Laaksonen lopetti ansiokkaan uransa HJK:n parissa vuoden 2009 lopussa.
Joukkue 2022
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tilanne 25.5.2022 [2]
|
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||
Saavutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Suomen mestari: 1971, 1972, 1973, 1974, 1975, 1979, 1980, 1981, 1984, 1986, 1987, 1988, 1991, 1992, 1995, 1996, 1997, 1998, 1999, 2000, 2001, 2005, 2019, 2024 (24)
- Suomen Cupin voittaja: 1981, 1984, 1985, 1986, 1991, 1992, 1993, 1998, 1999, 2000, 2002, 2006, 2007, 2008, 2010, 2017, 2019, 2024 (18)
- Liigacupin / Kansallinen Cup voittaja: 2009, 2010, 2011, 2012, 2023 (5)
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Katso myös: Helsingin Jalkapalloklubin historia
1970-luku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]HJK päätti ottaa naisten jalkapallon ohjelmaansa vuonna 1971, ja samana vuonna pelattiin myös ensimmäistä kertaa Suomen mestaruudesta. HJK kruunasi avauskautensa mestaruuteen ja voitti mestaruuden heti jopa viisi kertaa putkeen. Vasta vuonna 1976 Kemin Into syrjäytti HJK:n valtaistuimelta ja voitti kaksi mestaruutta putkeen. HJK palasi kuitenkin mestariksi jälleen 1979.
1980-luku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]HJK avasi 1980-luvun vahvasti voittaen vuosina 1980 ja 1981 Suomen mestaruuden, ja ensimmäisenä naisjoukkueena vuonna 1981 tuplamestaruuden. Naisten Suomen Cup (silloin nimellä STS-Cup) otettiin jalkapallon ohjelmaan vuonna 1981 ja HJK vei ensimmäisenä seurana myös cupin nimiinsä. Ensimmäisessä cupin finaalissa HJK kaatoi Kemin Innon rangaistuspotkujen jälkeen maalein 4–3. Varsinainen peliaika päättyi 0–0-tasapeliin.
1980-luku toi HJK:lle kuusi Suomen mestaruutta ja neljä Suomen Cupin voittoa. Tuplamestaruuden HJK voitti kolmena vuonna: 1981, 1984 ja 1986. 1980-luvulle osui myös HJK:n historian ainoa mitalisijojen ulkopuolelle valuminen SM-sarjassa, kun vuonna 1983 joukkue sijoittui sarjassa viidenneksi.
1990-luku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]HJK:n menestystarina jatkui 1990-luvulla joukkueen saalistaessa seitsemän mestaruutta. HJK voitti mestaruuden vuosina 1995–2001 seitsemän kertaa putkeen. Suomen Cupin HJK voitti viisi kertaa; vuosina 1991, 1992, 1993, 1998 ja 1999. Tuplamestaruuksia HJK:lle tuli neljä (1991, 1992, 1998, 1999).
HJK:n valmentajana 1990-luvun lopun ja 2000-luvun alun menestyksessä toimi Timo Lounio, joka Maija Liukkosen avustamana johti HJK:n neljään mestaruuteen ja kolmeen Suomen Cupin voittoon. Lounio johti HJK:n myös 2000-luvun UEFA Cupin menestykseen.
2000-luku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]HJK:n ylivoimainen hallinta jalkapallossa päättyi vuonna 2001, jonka jälkeen HJK on voittanut vain kaksi kertaa Suomen mestaruuden (2005 ja 2019). HJK:n suurin saavutus 2000-luvulta oli UEFA Cupin välieriin selviäminen kaudella 2001–2002, jolloin HJK putosi lopulta Umeå IK:lle välierässä yhteismaalein 1–3. Suomen Cupin mestaruuksia eniten historian saatossa voittanut HJK voitti cupin 2000-luvulla viisi kertaa, joista kolme viimeisintä mestaruutta tuli putkeen vuosina 2006–2008.
HJK voitti myös ensimmäistä kertaa Liigacupin keväällä 2009. Liigacup tuli naisten talviohjelmaan kaudella 2007, ja sen voitti kaksi ensimmäistä kertaa FC Honka. HJK jäi 2007 Liigacupissa hopealle hävittyään finaalissa rangaistuspotkuilla FC Hongalle, ja 2008 Honka pudotti Klubin välierävaiheessa. Lopulta 2009 HJK eteni voittoon voitettuaan loppuottelussa FC Unitedin Myyrmäessä 8–1.
Paljon menestystä vuosituhannen vaihteessa joukkueelle tuonut valmentaja Timo Lounio jätti HJK:n kauden 2003 jälkeen, kun Klubi ei onnistunut toisena vuotena putkeen voittamaan mestaruutta. Lounio palasi vielä kaudella 2006 HJK:n peräsimeen, mutta paluu Klubiin kesti vain vuoden. HJK jäi kaudella kovasta materiaalista huolimatta liigassa vasta kolmanneksi pudottuaan lopussa mestaruustaistosta.
Kaudella 2004 HJK:ta valmensi Petteri Jaatinen ja kakkosvalmentajana toimi Jarmo Österlund. Österlund nousi ykkösvalmentajaksi seuraavalla kaudella ja avuksi tuli MPS:n tuplamestaruuteen vuonna 2003 valmentanut Maria Virolainen.
Österlund ja Virolainen veivät nuorentuneen joukkueen mestaruuteen heti ensimmäisellä kaudella 2005. Kaksikko syrjäytettiin kuitenkin mestaruusvuoden 2005 jälkeen HJK:n valmennusjohdosta, kun Timo Lounio teki paluun joukkueeseen. Parivaljakko palasi vuotta myöhemmin kaudeksi 2007 takaisin HJK:hon, ja he jatkoivat aina loppukesään 2008 asti, jolloin kaksikon urakka HJK:ssa päättyi. Tilalle nostettiin HJK:n nuorisopuolelta englantilainen Gary Williams.
Kaudelle 2008 HJK nuorentui selvästi, kun moni joukkueen avainpelaaja siirtyi pelaamaan ulkomaille. Nuorennusleikkaus onnistui erinomaisesti ja HJK sijoittui sarjassa nuorella joukkueella toiseksi.
HJK:n kausi 2009 oli murheellinen, kun joukkue jäi sarjassa vasta neljänneksi. Se oli HJK:n historiassa toinen kerta, kun joukkue jäi mitaleitta pääsarjatasolla. HJK voitti ensimmäistä kertaa Liigacupin keväällä 2009, ja joukkuetta ennustettiin laajalti Suomen mestariksi. Hyvästä materiaalista ja lukuisista maajoukkuepelaajista huolimatta HJK alisuoritti ja mestaruus karkasi Klubilta jo alkukesästä.
2000-luku jäi lopulta liigamenestyksen kannalta edellisvuosikymmeniä huomattavasti laihemmaksi. HJK jäi kuitenkin mitaleilta vain kerran 2000-luvun aikana. HJK:n saldo kolmen mestaruuden lisäksi oli viisi hopeaa (2002, 2003, 2004 2007, 2008) sekä yksi pronssi (2006). Kaudella 2009 HJK jäi neljänneksi.
2010-luku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]HJK:n joukkue koki suuria muutoksia ennen kauden 2010 alkua. Gary Williams lähti HJK:sta kauden 2009 jälkeen ja HJK nimitti kaudella 2010 uudeksi päävalmentajakseen Jutta Rautiaisen.
Vuonna 2012 joukkue sai SM-pronssia. Vuonna 2013 valmentajiksi palasivat Maria Virolainen ja Jarmo Österlund.[3] Joukkue sijoittui neljänneksi Liigassa ja ylsi myös Suomen Cupin finaaliin. Virolainen jatkoi myös kaudella 2014.[4]
Virolaisen jälkeen valmentajana toimi Pasi Pihamaa, ja toukokuussa 2016 hänen tilalleen tuli Joonas Rantanen.[5]
Vuonna 2019 HJK voitti Rantasen johdolla mestaruuden, ja kruunasi kautensa tuplamestaruuteen voittamalla Cup-finaalissa ÅU:n 1–0 . Jutta Rantala voitti ylivoimaisesti Liigan maalikuningattaruuden 22 maalillaan ja palkintosadetta tuli tietysti myös suomalaisen jalkapallon kauden päätösjuhlassa Captain's Ballissa. Joonas Rantanen palkittiin mestarivalmentajana ja Jutta Rantala maalikuningattarena ja vuoden hyökkääjänä. Lisäksi Ashley Riefner palkittiin kauden keskikenttäpelaajana.
Mestaruuskauden 2019 jälkeen Rantanen siirtyi Klubi 04:n valmentajaksi, ja naisten päävalmentajana jatkoi kaudesta 2020 eteenpäin Jonne Kunnas.
2020-luku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]2020: Kunnaksen ensimmäisenä valmennuskautena HJK jäi pronssimitaleilta maalieron turvin ja sijoittui siis neljänneksi. Joukkueen paras maalintekijä sarjassa oli kokenut Essi Sainio viidellä tehdyllä maalilla ja nuori laitapelaaja Katariina Kosola valittiin Kansallisen Liigan kauden tulokkaaksi. Edellisen kauden mestaruuden ansiosta HJK pääsi mukaan kauden 2020–2021 Mestarien Liigan 1. karsintakierrokselle. Covid-19 -pandemia sai kuitenkin aikaan sen, että karsintaa ei pelattu lohkomuodossa kuten normaalisti, vaan yksiosaisina pudotuspeleinä. HJK oli arvonnassa sijoittamattomana joukkueena ja sille arvottiin vastustajaksi sijoitetuista islantilainen Valur. Peli pelattiin 4. marraskuuta 2020 Reykjavikissa ja HJK hävisi ottelun 0–3.[6] Näin HJK:n eurotaival kaudella 2020–2021 päättyi heti avausotteluun. Essi Sainio teki syksyllä paluun Helmaripaitaan.
2021: Sama neljäs sija oli tuloksena myös Kunnaksen toisella kaudella 2021. Useista loukkaantumisistakin kärsinyt joukkue jäi kuitenkin nyt pisteiden valossa kauas mitalisijoista. Paras maalintekijä kaudella oli Ria Karjalainen yhdeksällä osumallaan. Helmarilegenda Linda Sällström siirtyi HJK:hon kesken kauden kesällä Paris FC:stä ja rikkonaisen syksyn jälkeen jatkoi matkaansa Ruotsiin hänelle tuttuun Damallsvenskanin Vittsjö GIK-joukkueeseen. Kauden jälkeen myös Katariina Kosola siirtyi Ruotsin pääsarjaan nousseeseen Umeå IK:n joukkueeseen. HJK:n joukkueesta Essi Sainio pelasi tälläkin kaudella Helmareissa.
HJK Euroopassa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]2001–2002
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alkulohko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]HJK esiintyi ensimmäistä eurokentillä UEFA Cupissa kaudella 2001–2002. HJK pääsi emännöimään UEFA Cupin Lohko 5:n otteluita. HJK:n kanssa samassa lohkossa pelasivat Torres (Italia), KÍ Klaksvík (Färsaaret) ja Landhaus (Itävalta). Ottelut pelattiin lokakuussa 2001.
HJK kohtasi avausottelussa italialaisen Torresin, joka oli maansa hallitseva tuplamestari. Italialaisjoukkue lähti hienoisena ennakkosuosikkina kamppailuun, mutta HJK otti maukkaan avausvoiton UEFA Cupissa kaatamalla Torresin Pallokentällä maalein 2–1. HJK:n ensimmäisen euromaalin laukoi Laura Kalmari ottelun 11. minuutilla Anna-Kaisa Rantasen syötöstä. Torres tuli tasoihin, mutta Linda Linqvist laukoi ottelun lisäajalla Klubille 2–1-voiton ja lentävän lähdön europeleihin.
HJK voitti karsintalohkon toisessa ottelussa KÍ Klaksvíkin puhtaasti 4–0. Myyrmäen Pohjola Stadionilla pelattu ottelussa HJK:n maalintekijöinä olivat Susanna Heikari, Anna-Kaisa Rantanen, Laura Kalmari ja Eveliina Sarapää.
HJK päätti alkulohkonsa murskavoittoon Myyrmäessä, kun itävaltalainen USC Landhaus hävisi selvin lukemin 8–0. Laura Kalmari laukoi ottelussa hattutempun, tehden alkulohkon kolmessa ottelussa viisi maalia. Muut maalintekijät olivat Anna-Kaisa Rantanen kahdesti, Pauliina Miettinen, Eveliina Sarapää ja Susanna Heikari.
| HJK – Torres | 2–1 | maalit: Kalmari, Lindqvist |
| HJK – KÍ Klaksvík | 4–0 | maalit: Heikari, Rantanen, Kalmari, Sarapää |
| HJK – USC Landhaus | 8–0 | maalit: Kalmari 3, Rantanen 2, Miettinen, Sarapää, Heikari |
| Joukkue | Ottelut | Maaliero | Pisteet |
|---|---|---|---|
| HJK | 3 | +13 | 9 |
| Torres | 3 | +8 | 6 |
| Kí Klasvík | 3 | −7 | 3 |
| USC Landhaus | 3 | −14 | 0 |
Jatkopelit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Puolivälierä:
HJK selvisi UEFA Cupin puolivälieriin voitettuaan lohkonsa ja sai heti vastaan Euroopan parhaaksi seurajoukkueeksi rankatun norjalaisen Trondheims-Ørnin. Joukkue oli hallinnut norjalaista jalkapalloa ylivoimaisesti viimeiset vuodet.
Ensimmäinen osaottelu pelattiin 16.3.2002 Trondheimin ABRA-hallissa. Kotijoukkue karkasi jo ottelun 7. minuutilla 1–0-johtoon, kun pallo upposi epäonnisesti HJK-pelurista omaan maaliin. 24. minuutilla Brit Sandaune ohitti Petra Häkkisen HJK:n maalilla, ja trondheimilaiset näyttivät menevän omia menojaan. HJK pääsi kuitenkin kaventamaan 51. minuutilla, kun Eveliina Sarapää jatkoi Laura Kalmarin syötöstä pallon maaliin. Lukemat 2–1 jäivät ottelun lopputulokseksi.
HJK:n kokoonpano Trondheimissa: Petra Häkkinen, Sani Ylitalo, Susanna Heikari (59. Emelie Karlsson), Pauliina Miettinen, Karin Forsström, Anna-Kaisa Rantanen, Johanna Hytti, Sanna Valkonen, Eveliina Sarapää (83. Linda Linqvist), Laura Kalmari, Tiina Salmén.
Toinen osaottelu pelattiin Talin hallissa kiirastorstaina 28.3.2002. HJK:n hahmoksi nousi Laura Kalmari, joka laukoi ottelussa kaksi maalia ja vei HJK:n 2–0-voitolla historiallisesti UEFA Cupin välieriin. Kalmarin ensimmäinen osuma syntyi 43. minuutilla, kun hyökkääjä viimeisteli Susanna Heikarin syötöstä pallon maaliin. Sama kaksikko oli jälleen asialla, Heikari teki esityön ja Kalmari laukoi ratkaisevan 2–0-osuman.
HJK:n kokoonpano Talissa: Petra Häkkinen, Sani Ylitalo, Susanna Heikari (83. Karin Forsström), Pauliina Miettinen, Terhi Uusi-Luomalahti, Christina Forssell, Anna-Kaisa Rantanen, Johanna Hytti, Sanna Valkonen, Eveliina Sarapää, Laura Kalmari.
| Trondheims-Ørn – HJK | 2–1 | maali: Sarapää |
| HJK – Trondheims-Ørn | 2–0 | maalit: Kalmari 2 |
HJK jatkoon yhteismaalein 3–2.
Välierä:
HJK eteni UEFA Cupin välierään, jossa vastaan tuli Ruotsin suuruus Umeå IK. Uumajalaiset eivät olleet hävinneet 60 otteluun ennen HJK-kohtaamisia, joten ruotsalaiset lähtivät suurina ennakkosuosikkeina välierään. Ensimmäinen osaottelu pelattiin Uumajassa 14.4.2002.
HJK meni ottelussa johtoon 28. minuutilla. Maalin tekijänä oli Suomen kaikkien aikojen paras hyökkääjä Laura Kalmari, joka teki jo kahdeksannen maalinsa UEFA Cupissa. Kotijoukkue meni kuitenkin 5 722 katsojan edessä ohi, kun Hanna Ljungberg ja Therese Kapstad veivät Umeå IK:n 2–1-voittoon.
HJK:n kokoonpano Uumajassa: Petra Häkkinen, Sani Ylitalo, Susanna Heikari (64. Karin Forsström), Pauliina Miettinen, Terhi Uusi-Luomalahti, Christina Forssell, Anna-Kaisa Rantanen (90. Emelie Karlsson), Johanna Hytti, Sanna Valkonen, Eveliina Sarapää, Laura Kalmari.
Toinen osaottelu pelattiin Finnair Stadionilla Helsingissä 27.4.2002. HJK:n unelma UEFA Cupin voitosta ja ensimmäisestä suomalaisesta eurocup-voitosta päättyi kuitenkin Töölöön, kun ruotsalaisvieraat hakivat Hanna Ljungbergin maalilla 0–1-voiton ja finaalipaikan.
HJK:n eteneminen UEFA Cupin välierään ylitti myös uutiskynnyksen Suomessa ja sitä pidetään edelleen suuressa arvossa suomalaisen jalkapallon seuratason saavutuksena.
HJK:n kokoonpano Finnair Stadiumilla: Petra Häkkinen, Sani Ylitalo, Susanna Heikari, Pauliina Miettinen, Terhi Uusi-Luomalahti, Christina Forssell (84. Tiina Salmén), Anna-Kaisa Rantanen (62. Emelie Karlsson), Johanna Hytti (90. Karin Forsström), Sanna Valkonen, Eveliina Sarapää, Laura Kalmari.
| Umeå IK – HJK | 2–1 | maali: Kalmari |
| HJK – Umeå IK | 0–1 |
Umeå jatkoon yhteismaalein 3–1.
Umeå hävisi finaalissa saksalaiselle Frankfurtille maalein 0–2.
2002–2003
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alkulohko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]HJK pelasi UEFA Cupin kaudella 2002–2003 alkulohkossa 4. HJK:n kanssa samassa lohkossa olivat FC Sursee (Sveitsi), AZS Wrocław (Puola) ja Bangor City Girls (Wales). Alkulohkoturnaus pelattiin Puolassa.
HJK menetti kesällä 2002 Laura Kalmarin ja Sanna Valkosen Umeå IK:n riveihin, joten HJK joutui lähtemään hieman heikentyneellä ryhmällä puolustamaan välieräpaikkaansa UEFA Cupissa.
HJK avasi Wroclawissa pelatun alkulohkoturnauksen kuitenkin hyvin, kun avausottelussa kaatui turnausemäntä AZS Wroclaw maalein 2–0. Christina Forssell vei HJK:n alkuminuuteilla johtoon ja Hanna Saaranen varmisti 86. minuutin 2–0-osumalla kolme pistettä Klubille.
HJK sai toisessa ottelussa vastaansa lohkon heikoimman joukkueen, walesilaisen Bangor City Girlsin. HJK oli tyly vastus walesilaisille, loppulukemiksi merkittiin helsinkiläisten 8–0-voitto. HJK:n maaleista vastasivat Anna-Kaisa Rantanen kolmesti, Taru Hakala, Rosa Lappi-Seppälä, Eveliina Sarapää ja Hanna Saaranen. Kertaalleen walesilaiset toimittivat pallon itse omaan maaliin.
Lohkon päätöspelissä HJK kohtasi sveitsiläisen FC Surseen, joka oli voittanut molemmat aiemmat ottelunsa Bangor Cityä ja AZS Wroclawia vastaan 1–0. Panoksena ottelussa oli siis lohkovoitto. Kumpikaan joukkueista ei kyennyt kuitenkaan maalintekoon, ja HJK meni selvästi paremman maalieronsa turvin jatkopeleihin lohkovoittajana.
| HJK – AZS Wroclaw | 2–0 | maalit: Forssell, Saaranen |
| HJK – Bangor City | 8–0 | maalit: Rantanen 3, Hakala, Lappi-Seppälä, Sarapää, Saaranen, oma maali |
| HJK – FC Sursee | 0–0 |
| Joukkue | Ottelut | Maaliero | Pisteet |
|---|---|---|---|
| HJK | 3 | +10 | 7 |
| FC Sursee | 3 | +2 | 7 |
| AZS Wroclaw | 3 | 0 | 3 |
| Bangor City Girls | 3 | −12 | 0 |
Jatkopelit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]HJK eteni lohkovoitolla puolivälieriin ja sai vastaansa Euroopan kovimman joukkueen, edellisenä vuonna UEFA Cupin voittaneen saksalaisen 1. FFC Frankfurtin. Ensimmäinen osaottelu pelattiin Myyrmäen Pohjola Stadionilla 2.11.2002.
Frankfurt otti arvokkaan 2–0-vierasvoiton HJK:sta avausottelussa, kun Katrin Kliehm ja Steffi Jones laukoivat saksalaiset voittoon kylmän marraskuisella Myyrmäen stadionilla.
Toinen osaottelu pelattiin Saksassa 1.12.2002, ja HJK:n pelissä näkyi selvästi, että sarjakausi oli päättynyt jo aikoja sitten. Frankfurt oli tyly emäntä HJK:lle ja otti murskaavan 8–0-voiton ja eteni UEFA Cupin välieriin. Frankfurtin maalitilastoihin ottelussa pääsivät Birgit Prinz kolmesti, Elodie Woock kahdesti, Renate Lingor, Pia Wunderlich ja Judith Affeld. Lingor ja Wunderlich viimeistelivät maalinsa rangaistuspotkusta.
Frankfurtin kohtaloksi koitui välierässä Umeå IK, joka pudotti Frankfurtin UEFA Cupista. Umeå IK voitti 2002–2003 UEFA Cupin, Laura Kalmari viimeisteli maalin ruotsalaisseuralle loppuottelun molemmissa osaotteluissa.
| HJK – FFC Frankfurt | 0–2 |
| FFC Franfurt – HJK | 8–0 |
2006–2007
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Karsintalohko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]HJK:n kolmas visiitti eurokentille tapahtui 2006–2007, kun Klubi oli jälleen mukana UEFA Cupissa. Pitkän tauon jälkeen Klubi lähti innokkaana mukaan europeleihin.
Alkuajoista uudistuneessa UEFA Cupissa HJK joutui pelaamaan karsintalohkon ennen pääsyään varsinaiseen UEFA Cupiin. HJK pelasi samassa karsintalohkossa tutun AZS Wroclawin (Puola) kanssa, muita joukkueita lohkossa olivat FFC Zuchwil (Sveitsi) ja lohkoemäntä ZFK Skinponjat (Makedonia). Ottelut pelattiin siis Makedoniassa.
HJK avasi lohkonsa 2–0-voitolla sveitsiläisestä Zuchwilista. Sveitsiläiset pitivät Klubin pitkään nollilla, mutta lopulta 71. minuutilla Eveliina Sarapää avasi Klubin maalitilit UEFA Cupissa. Leena Puranen kaunisteli 87. minuutilla loppulukemiksi 2–0.
HJK varmisti jatkoon pääsynsä lohkosta voittamalla puolalaisen AZS Wroclawin maalein 1–0. HJK:lle voiton lohkon toisessa ottelussaan latasi Heidi Ahonen, jonka laukaus upposi onnekkaasti maaliin 81. minuutilla.
Lohkon päätöspelissään HJK juhli jatkopaikkaansa murskavoitolla lohkoemäntä Skinponjatista. Makedonialaiset kaatuivat peräti 7–0, HJK:n maaleista vastasivat Linda Ruutu kolmesti, Leena Puranen, Tiina Salmén, Annina Åman ja Taina Hartikainen.
HJK eteni ylivoimaiseen tapaan UEFA Cupin varsinaiseen lohkovaiheeseen.
| HJK – FFC Zuchwil | 2–0 | maalit: Sarapää, Puranen |
| HJK – AZS Wroclaw | 1–0 | maali: Ahonen |
| HJK – ZFK Skinponjat | 7–0 | maalit: Ruutu 3, Puranen, Salmén, Åman, Hartikainen |
| Joukkue | Ottelut | Maaliero | Pisteet |
|---|---|---|---|
| HJK | 3 | +10 | 9 |
| AZS Wroclaw | 3 | +2 | 4 |
| FFC Zuchwil | 3 | 0 | 4 |
| ZFK Skinponjat | 3 | −12 | 0 |
Lohkovaihe
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]HJK eteni UEFA Cupin varsinaiseen lohkovaiheeseen voittamalla karsintalohkon. Lohkovaiheessa lohkon kaksi parasta joukkuetta etenevät jatkopeleihin. HJK pääsi emännöimään omaa lohkoansa, kun Finnair Stadiumilla ja Töölön Pallokentällä pelattiin UEFA Cupin Lohko 1. HJK:n lisäksi lohkossa pelasivat FFC Frankfurt (Saksa), Breidablik (Islanti) ja Vitebsk (Valko-Venäjä).
HJK koki suuren pettymyksen lohkon avauspelissään, kun islantilainen Breidablik haki niukan 1–2-voiton Finnair Stadiumilta. Olina Vidarsdottir vei onnekkaasti Breidablikin 0–1-johtoon, mutta HJK kuittasi Leena Purasen maalilla ottelun tasoihin. HJK koki kuitenkin kirvelevän tappion, kun Greta Samuelsdottir vei Breidablikin jälleen johtoon ottelun 93. minuutilla. Maali päätti ottelun ja HJK:n mahdollisuudet jatkopeleihin olivat jo tässä vaiheessa vähäiset.
Toisessa ottelussa HJK kohtasi valkovenäläisen Vitebskin. HJK pelasi hyvän ottelun mutta ei onnistunut tärkeimmässä – maalinteossa. Ottelu päättyi 0–0-tasapeliin ja HJK oli väistämättä ulkona jatkopeleistä.
HJK kohtasi turnauksen päätöspelissä FFC Frankfurtin, joka oli edelleen yksi Euroopan parhaista seurajoukkueista. HJK pelasi hyvin ja laittoi saksalaiset ahtaalle, mutta Judith Affeld ja Kerstin Garefrekes tekivät kumpikin maalin ja saksalaiset ottivat 0–2-voiton Finnair Stadiumilta.
HJK jäi lohkossa kolmanneksi ja putosi jatkopeleistä.
| HJK – Breidablik | 1–2 | maali: Puranen |
| HJK – Vitebsk | 0–0 | |
| HJK – FFC Frankfurt | 0–2 |
| Joukkue | Ottelut | Maaliero | Pisteet |
|---|---|---|---|
| FFC Frankfurt | 3 | +12 | 9 |
| Breidablik | 3 | −3 | 6 |
| HJK | 3 | −3 | 1 |
| Vitebsk | 3 | 6 | 1 |
2020-2021
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Pitkän tauon jälkeen HJK voitti taas mestaruuden kaudella 2019 ja pääsi sen ansiosta mukaan kauden 2020-21 Mestarien Liigan 1. karsintakierrokselle. Valitettavasti maailmalla riehunut Covid-19 -pandemia sai aikaan sen, että karsintaa ei pelattu lohkomuodossa kuten normaalisti, vaan yksiosaisina pudotuspeleinä. HJK oli arvonnassa sijoittamattomana joukkueena ja sille arvottiin vastustajaksi sijoitetuista islantilainen Valur.
Peli pelattiin 4.11.2020 Reykjavikissa ja sen lopputulos oli Valur-HJK 3-0. https://www.uefa.com/womenschampionsleague/match/2030579/
Näin HJK:n eurotaival kaudella 2020-21 päättyi heti avausotteluun.
HJK:n maalintekijät europeleissä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]| Pelaaja | Maalit |
|---|---|
| Laura Kalmari | 8 |
| Anna-Kaisa Rantanen | 6 |
| Eveliina Sarapää | 5 |
| Leena Puranen | 3 |
| Linda Ruutu | 3 |
| Hanna Saaranen | 2 |
| Susanna Heikari | 2 |
| Linda Linqvist | 1 |
| Pauliina Miettinen | 1 |
| Christina Forssell | 1 |
| Taru Hakala | 1 |
| Rosa Lappi-Seppälä | 1 |
| Heidi Ahonen | 1 |
| Tiina Salmén | 1 |
| Annina Åman | 1 |
| Taina Hartikainen | 1 |
HJK:n maalintekijät Kansallisessa Liigassa/Naisten Liigassa 2007-2022
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vähintään 10 maalia Klubille tehneet siitä lähtien kun Naisten Liiga alkoi 2007. (Sitä ennen nimellä SM-sarja)
| Pelaaja | Maalit |
|---|---|
| Kaisa Collin (2014-2016) | 36 |
| Linda Ruutu (2007-2021) | 36 |
| Essi Sainio (2015-2022) | 34 |
| Vilma Hakala (2016-2021) | 33 |
| Vera Saastamoinen (2013-2015) | 29 |
| Taru Laihanen (2009-2010) | 29 |
| Heidi Lindström (2007-2011) | 29 |
| Marianna Tolvanen (2011-2012) | 28 |
| Annika Kukkonen (2007-2010) | 28 |
| Sini Ihamäki (2007-2012) | 24 |
| Jutta Rantala (2019) | 22 |
| Daniela Tjeder (2007-2009) | 22 |
| Ria Karjalainen (2020-2022) | 20 |
| Oona Sevenius (2022) | 16 |
| Iida Muinonen (2011-2013) | 16 |
| Hanna Ruohomaa (2018-2020) | 15 |
| Jessica Thorn (2007) | 15 |
| Tytti Porkka (2008) | 14 |
| Laura Hyvönen (2014-2016) | 14 |
| Satu Kruus (2011-2012) | 14 |
| Sini Vehviläinen (2011) | 13 |
| Elina Syrjälä (2010-2011) | 13 |
| Tuija Hyyrynen (2008-2009) | 13 |
| Tiina Saario (2010-2012) | 13 |
| Tia Hälinen (2016-2019) | 12 |
| Emmaliina Tulkki (2019-2020) | 12 |
| Hanna Pyhäjärvi (2007-2014) | 12 |
| Maiju Mutikainen (2008-2011) | 11 |
Kotikenttä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
HJK pelaa kotiottelunsa Töölön jalkapallostadionilla. Otteluissa käy keskimäärin 250–300 katsojaa.lähde?
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ HJK:n Hall of Fame sai neljä uutta jäsentä 13.12.2013. Helsingin Jalkapalloklubi. Viitattu 10.7.2015.
- ↑ HJK Subway Kansallinen Liiga. Viitattu 26.5.2022.
- ↑ Myös HJK:n naisten valmentaja vaihtuu Yle. 31.10.2012. Viitattu 27.12.2016.
- ↑ Maria Virolainen on HJK:n naisten liigajoukkueen valmentaja kaudella 2014. HJK. Viitattu 27.12.2016.
- ↑ KLUBIN PÄÄVALMENTAJA RANTANEN – ”SUOMEN PARAS HARJOITUSARKI” HJK. 6.11.2016. Viitattu 27.12.2016.
- ↑ UEFA.com: History: Valur 3-0 HJK | UEFA Women's Champions League 2020/21 UEFA.com. Viitattu 26.6.2024. (englanniksi)