Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu | |
---|---|
SYK elokuussa 2017. |
|
Sijainti | Isonnevantie 8, Etelä-Haaga, Helsinki |
Koordinaatit | |
Tyyppi | yhteiskoulu |
Perustettu | 1886 |
Rehtori | Sari Tiitta |
Luokat | 3–9 (peruskoulu), lukio, IB |
Oppilaita |
peruskoulu: n. 720 (2023)[1] lukio: n. 490 (2023)[2] yhteensä: n. 1 210 (2023) |
Verkkosivut |
Helsingin Suomalainen Yhteiskoulu (SYK) on Helsingin Etelä-Haagassa sijaitseva Suomen vanhin suomenkielinen yhteiskoulu. SYK on maksuton yksityiskoulu, joka painottaa kieltenopiskelua. Lukiolla on valtioneuvoston vuonna 1985 myöntämä kielipainotteinen erityistehtävä, ja elokuussa 1990 lukion yhteyteen perustettiin ensimmäisenä Suomessa International Baccalaureate -tutkintoon tähtäävä englanninkielinen IB-linja. SYK:ssa on hyvin runsas kielivalikoima. Koulun rehtorina toimii Sari Tiitta. [3]
SYK käsittää peruskoulun luokat 3–9, suomalaisen opetussuunnitelman mukaisen lukion sekä kansainvälisen IB-linjan. Vuonna 2023 SYK:ssa oli noin 1 210 oppilasta ja opiskelijaa, joista noin 720 oli peruskoulun oppilaita[1] ja noin 490 lukion opiskelijoita[2]. SYK:hon pyritään yleensä alakoulun toiselta luokalta. Hakeminen muille luokille on mahdollista, mutta paikkoja on rajallisesti, ja niistä osa on varattu paluumuuttajille. Kouluun on kuitenkin mahdollista muidenkin päästä luokille 4–9 vapaamuotoisen hakemuksen avulla, johon liitetään viimeisimmän koulutodistuksen kopio.[4] Haku lukioon tapahtuu normaalisti toisen asteen opintojen yhteishaun kautta. Peruskoulu poikkeaa muista tavallisen perusopetuksen yksityisistä järjestäjistä Helsingissä siten, ettei sille ole määritelty oppilaaksiottoaluetta.
Koulu on sijainnut vuodesta 1972 alkaen Helsingin Etelä-Haagassa osoitteessa Isonnevantie 8. Koulun yhteydessä on oma erillinen urheilutalo, johon kuuluu muun muassa liikuntasali, kuntosali sekä koulun oma uimahalli.
Jo vuonna 1882 alettiin suunnitella uuden yliopistoon johtavan yksityisen suomenkielisen tyttökoulun perustamista Helsinkiin, mutta lopulta perustajat kääntyivätkin yhteiskouluajatuksen kannalle. Malli muodostui myöhemmin merkittäväksi esikuvaksi muille oppikouluille eri puolilla maata.[5] Koulun perustamislupa annettiin vuonna 1886 professori Thiodolf Reinille ja vapaaherra E. G. Palménille. Koulun omisti alkuun joukko yksityisiä henkilöitä ja myöhemmin vuodesta 1892 alkaen osakeyhtiö. Alkuvuosinaan koulu toimi Kampissa useissa osoitteissa, kunnes 1890 valmistui oma koulutalo osoitteeseen Yrjönkatu 24.[6] Sen tieltä purettiin J. V. Snellmanin entinen kotitalo.[5] Koulu toimi Yrjönkadun ja Kalevankadun kulman koulutalossa vuoteen 1937, jolloin valmistui uusi rakennus Etu-Töölöön osoitteeseen Nervanderinkatu 13.
Nykyisiin tiloihin Etelä-Haagaan koulu muutti 1972.[6] Nykyisen rakennuksen on suunnitellut arkkitehtipariskunta Heikki ja Kaija Siren.[5] Väinö Vähäkallion suunnittelema Nervanderinkadun koulutalo oli sittemmin Museoviraston tiloina ja vuodesta 2014 siellä on ollut Sibelius-Akatemia,[7] Yrjönkadun talo on purettu.
SYK tunnettiin alusta alkaen uudistusmielisenä, ja monet sen käyttöön ottamat kokeilut ovat sittemmin vakiintuneet koko koululaitokseen. Peruskouluun siirryttäessä 1977 koulun rakenne säilyi entisellään. Elokuussa 1990 koulusta tuli Suomen ensimmäinen IB-lukio, kun kansainväliseen International Baccalaureate -tutkintoon tähtäävä englanninkielinen linja perustettiin.[6]
Rehtori | Vuodet |
---|---|
Lucina Hagman | 1886–1890 |
Mikael Johnson | 1890–1897 |
Robert Blomqvist | 1897–1915 |
Oskari Mantere | 1915–1918 |
A. A. Koskenjaakko | 1919–1954 |
Jorma Soveri | 1954–1964 |
Yrjö Juve | 1964–1966 |
Vesa Nikunen | 1966–1997 |
Anja-Liisa Alanko | 1997–2009 |
Jukka Tanska | 2009–2018 |
Sari Tiitta | 2019– |
Vuosien varrella SYK:n entiset oppilaat ovat sijoittuneet merkittäville paikoille yhteiskunnassa muun muassa talouden, tieteen, politiikan ja kulttuurin alueilla.
Tähän osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
SYK:ssa voi opiskella A-kielenä englannin lisäksi saksaa, ranskaa tai venäjää. B-kielenä opiskellaan ruotsia. SYK:ssa oli aiemmin A-kielilinjojen ohella myös lyhyiden vieraiden kielten linja, mutta se lakkautettiin vuonna 2021, ja osa vapautuneista aloituspaikoista siirrettiin A-kielilinjoille. SYK:n tarjoama lyhyiden vieraiden kielten kurssivalikoima säilyi kuitenkin ennallaan[20]
SYK:lla on ystävyyskouluja Saksassa ja Ranskassa. Lukion opiskelijoista monet osallistuvat Ranskan tai Saksan opiskelijavaihtoon sekä opintomatkoille.[21][22][23]
SYK:ssa voi lukiossa suorittaa ranskan kielen virallisen kansainvälisen DELF-kielitutkinnon, saksankielisen Deutsches Sprachdiplom -kielitutkinnon ja venäjän kielen Pushkin-kielikokeen.[21]
Koulun tiloissa sijaitsee kouluravintola SYKE, jossa oppilaat ja opiskelijat syövät lounasta. Kouluravintolassa on myös aamupalamyynti ja välipalamyynti iltapäivisin.[24] Koulun keittiössä toimii ISS, joka valmistaa kaikki koulun ruoat. ISS vastaa myös koulun siivomisesta.
Koulussa sijaitsee myös kirjasto, jossa työskentelee oma kirjastonhoitaja.[25] Koulun erillisellä liikuntatalolla sijaitsee liikuntasali, pukuhuoneet sekä koulun uimahalli, jossa on neliratainen, 25-metrinen uima-allas sekä uinnin harjoitteluallas. Uimahallin pukuhuoneissa on omat erilliset saunatilat tytöille ja pojille. Myös koulun oppilaiden, opiskelijoiden ja henkilökunnan käytössä oleva kuntosali sijaitsee liikuntatalolla.[26][27]
Lisäksi koulussa on 600-paikkainen juhlasali, jossa järjestetään koulun kevät- ja joulujuhlien lisäksi muun muassa 8.-luokkalaisten esittämä joulunäytelmä ja 9.-luokkalaisten esittämä musikaali.[26]
Koulun pihalla sijaitseva Anssi Asunnan taideteos "Suomalaisen yhteiskoulun kineettinen kuvaveistos" on kuutiolta näyttävä optinen illuusio. Teos tilattiin koulun 100-vuotisjuhlaa varten vuonna 1986.[28]
Koulun pihalla on kolmasluokkalaisille erillinen puoli, josta löytyy keinut, kiipeilyteline ja kiipeilytangot. Isompien puolella on keinut, koripallokorit, kaksi jalkapallokaukaloa sekä katos, kaksi hiekkakenttää, asfalttikenttä sekä palloseinät.
SYK on tullut tunnetuksi menestyksekkäänä oppilaitoksena niin keskiarvorajojen kuin ylioppilaskirjoitustulostenkin perusteella.[29][30] Erityisesti sen lukion maine on korkealla, ja sitä tituleerataankin yhdeksi Helsingin eliittilukioista.[31]
Ylioppilaskirjoituksissa SYK:n opiskelijat ovat menestyneet erinomaisesti äidinkielen kokeissaan. Esimerkiksi keväällä 2015 koulun 119 ylioppilaasta 95 kirjoitti joko laudaturin tai eximian.[32]
Myös pitkän matematiikan YO-kokeissa menestys on ollut erinomaista; kevään 2021 pitkän matematiikan kirjoittajista 53 % kirjoitti joko laudaturin tai eximian ja seitsemän ylioppilasta vastaanotti Teknologiateollisuuden 100-vuotissäätiön stipendin erinomaisesta menestyksestään.[33][34]
Vuosien 2008–2021 parhaiten ylioppilaskirjoituksissa menestyneiden lukioiden vertailuissa SYK oli ensimmäisellä sijalla kolme kertaa ja sijoilla 2-4 yhteensä yhdeksän kertaa. Sijoilla 5 ja 8 SYK oli yhteensä kaksi kertaa.
SYK:n lukion oppilaat ja opiskelijat ovat menestyneet hyvin ylioppilaskirjoitusten lisäksi monenlaisissa kilpailuissa. Kansallisen Talousguru-kilpailun finaaliin koulun opiskelija on päässyt ainakin 14 kertaa (muun muassa vuosina 2004[35], 2008[36], 2009[37], 2010[38], 2011[39], 2012[40], 2013[41], 2014[42], 2015[43], 2016[44], 2018[45], 2020[46], 2022[47] ja 2023[48]). Talousguru-kilpailun ensimmäiset sijat ovat osuneet SYK:n opiskelijoille viidesti (vuosina 2004, 2009, 2010, 2012 ja 2020). Mikään muu Suomen kouluista ei ole voittanut Talousguru-kilpailua yhtä montaa kertaa. [49][50][35]
Menestystä on tullut myös muun muassa Oikeusguru-kilpailusta, turvallisuuspolitiikan Turpotietäjä-kilpailusta sekä Euroopan keskuspankin Generation €uro -rahapolitiikkakilpailusta.[51][52][53]
Helsingin Suomalaisen Yhteiskoulun lukion, erityisesti A-englannin linjan, keskiarvorajat ovat perinteisesti olleet kaupungin korkeimpia.[29][54] Koulussa on neljä kielilinjaa: A-englannin linja, A-ranskan linja, A-saksan linja ja A-venäjän linja.[55][56] Viides kielilinja, lyhyet vieraat kielet, lakkautettiin vuonna 2021[20].
A-englannin linjan keskiarvoraja (9,83) oli vuonna 2021 sekä Helsingin että koko maan korkein.[57]
Perinteisesti SYK:ssa muiden kuin A-englannin kielen linjan keskiarvorajat ovat olleet matalampia. Esimerkiksi vuonna 2024 A-ranskan linjan keskiarvoraja oli 8,38, A-saksan 8,23 ja A-venäjän 8,69.[58] Vuonna 2021 A-ranskan linjan keskiarvoraja oli 8,62, A-saksan 8,67 ja A-venäjän 9,08.[59] Vuonna 2018 A-englannin linjan keskiarvoraja oli 9,69, A-ranskan oli 8,75, A-saksan 9,08 ja A-venäjän 8,62. Lyhyiden vieraiden kielten linjan keskiarvoraja oli 9,23.[60]
A-englannin linja | A-saksan linja | A-ranskan linja | A-venäjän linja | ||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Vuosi | Keskiarvoraja | Vuosi | Keskiarvoraja | Vuosi | Keskiarvoraja | Vuosi | Keskiarvoraja |
2010 | 9,33 | 2010 | 8,73 | 2010 | 8,31 | 2010 | 8,69 |
2011 | 9,25 | 2011 | 9,08 | 2011 | 8,69 | 2011 | 8,58 |
2012 | 9,67 | 2012 | 8,75 | 2012 | 8,86 | 2012 | 8,50 |
2013 | 9,50 | 2013 | 8,83 | 2013 | 8,33 | 2013 | 8,62 |
2014 | 9,25 | 2014 | 8,85 | 2014 | 8,46 | 2014 | 8,25 |
2015 | 9,67 | 2015 | 8,31 | 2015 | 9,00 | 2015 | 8,54 |
2016 | 9,42 | 2016 | 8,50 | 2016 | 8,85 | 2016 | 8,57 |
2017 | 9,69 | 2017 | 8,92 | 2017 | 9,15 | 2017 | 8,69 |
2018 | 9,69 | 2018 | 9,08 | 2018 | 8,75 | 2018 | 8,62 |
2019 | 9,77 | 2019 | 8,50 | 2019 | 9,00 | 2019 | 8,00 |
2020 | 9,85 | 2020 | 8,17 | 2020 | 8,79 | 2020 | 8,08 |
2021 | 9,83 | 2021 | 8,67 | 2021 | 8,62 | 2021 | 9,08 |
2022 | 9,54 | 2022 | 8,31 | 2022 | 8,77 | 2022 | 8,23 |
2023 | 9,85 | 2023 | 9,00 | 2023 | 9,14 | 2023 | 8,08 |
2024 | 9,50 | 2024 | 8,23 | 2024 | 8,38 | 2024 | 8,69 |
SYK:ssa jokainen lukiolainen kuuluu automaattisesti ja maksutta teinikuntaan (lyh. TK).[63] Teinikunta valitsee marras-joulukuussa TK-vaaleissa keskuudestaan teinikunnan hallituksen, johon valitaan neljä ensimmäisen vuoden opiskelijaa (varapuheenjohtaja ja kolme rivijäsentä) ja viisi toisen vuoden opiskelijaa (puheenjohtaja ja neljä rivijäsentä).[64]
Teinikunnan hallituksen tehtävänä on valvoa lukiolaisten etuja, ylläpitää lukiolaisten TK-tilaa sekä järjestää erilaisia tapahtumia ja tilaisuuksia. Näitä tapahtumia ovat muun muassa vaalipaneelit vaalien aikaan, glögitapahtuma joulukuussa sekä erilaiset teemaviikot ja teemapäivät. [65][66]
Hallitus on myös useampaan otteeseen järjestänyt SYK:n lukiolaisille tarkoitetun Copa de Kuutio -jalkapalloturnauksen.[67][68]
SYK:n alumniyhdistys Syke ry on valinnut vuodesta 2014 alkaen kaksi vuoden sykkiläistä. Valinnan edellytyksenä on ansioituminen jollakin yhteiskunnallisella alueella tai alalla (esimerkiksi kulttuuri, talous tai teknologia).[69]
Vuosi | Nimi | Rooli | Kirjoittanut ylioppilaaksi SYK:sta |
---|---|---|---|
2013 | Hannu "Tuomari" Nurmio | muusikko | 1971 |
2014 | Risto Pelkonen | arkkiatri | 1950 |
Suvi-Anne Siimes | yhteiskunnallinen vaikuttaja | 1982 | |
2015 | Jussi Valtonen[70] | kirjailija | 1993 |
Kirsti Mäkinen[70] | tietokirjailija, SYK:n äidinkielen lehtori | Ei kirjoittanut SYK:sta. | |
2016 | Miki Kuusi[71] | yrittäjä (Slush, Wolt) | 2008 |
Elina Salo[71] | näyttelijä (mm. pikku-Myyn ääni) | 1997 | |
2017 | Juha Nurminen[72] | merenkulkuneuvos, Itämeren suojelija | 1965 |
Maaria Wirkkala[72] | kuvataitelija | 1973 | |
2018 | Esa-Pekka Salonen[73] | kapellimestari, säveltäjä | 1977 |
Tuuli Takala[73] | laulaja | 2006 | |
2019 | Erkki Tuomioja[74] | poliitikko | 1965 |
Inka Niskanen[74] | hävittäjälentäjä, Suomen ensimmäinen naiseverstiluutnantti | 1994 | |
2020 | Pentti Sammallahti[75] | valokuvaaja | 1970 |
Henrietta Kekäläinen[75] | yrittäjä | 2007 | |
2021 | Kalle Saksela[76] | virologi, koronarokotteen kehittäjä | 1981 |
Minna Lindgren[76] | toimittaja, musiikkitietelijä | 1982 | |
2022 | Kim Jäämeri[77] | kenraaliluutnantti, Suomen sotilasedustaja Natossa | 1982 |
Iida Tikka[77] | toimittaja, Ylen Yhdysvaltain-kirjeenvaihtaja | 2007 | |
2023 | Ilmari "Ibe" Kärki[78] | rap-artisti | 2018 |
Silja Kosola[78] | nuorisolääkäri, tutkimusjohtaja | 1994 |