Hentovita | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Yksisirkkaiset Liliopsida |
Lahko: | Alismatales |
Heimo: | Vitakasvit Potamogetonaceae |
Suku: | Vidat Potamogeton |
Laji: | pusillus |
Kaksiosainen nimi | |
Potamogeton pusillus |
|
Katso myös | |
Hentovita (Potamogeton pusillus) on vitakasvien (Potamogetonaceae) heimoon kuuluva monivuotinen kasvilaji. Se on pienikokoinen ja ruohovartinen vesikasvi, joka kasvaa kokonaan upoksissa vedenpinnan alapuolella. Muista vitalajeista hentovita muistuttaa paljolti pikkuvitaa (Potamogeton berchtoldii) ja lajeja voi olla hankalaa erottaa toisistaan. Lajit ovat kuitenkin erotettavissa toisistaan lehtien sekä kielekekorvakkeiden erojen perusteella.[2]
Hentovidan varsi kasvaa vain harvoin pariakymmentä senttimetriä pidemmäksi. Varsi on poikkileikkaukseltaan pyöreä ja yleensä runsaasti haaroittunut. Hentovidalla ei ole lainkaan erillisiä kelluslehtiä, vaan kaikki lehdet ovat veden alla olevia uposlehtiä. Lehdet ovat nauhamaisia, 3–4 cm pitkiä, noin 1 mm leveitä ja melko teräväkärkisiä. Lehdet ovat tavallisesti väriltään vaaleanvihreitä ja niissä on kolme pääsuonta. Kielekekorvakkeet ovat noin senttimetrin pituisia. Hentovidalla ei ole lehtituppia. Hentovidan kukintona on lyhyt ja pienikokoinen tähkä, joka sijaitsee muutaman senttimetrin pituisen kukintoperän päässä. Hentovidan hedelmät ovat pari millimetriä pitkiä ja sileäselkäisiä.[2]
Hentovita kasvaa vedessä pehmeäpohjaisilla alustoilla[2]. Sitä tavataan sekä järvissä ja lammissa että merivedessä[2]. Suomessa hentovitaa tavataan yleisimmin Perämeren rannikolla, mutta paikoitellen myös muualla merenrannikoilla, joskaan se ei ole missään päin Suomea erityisen yleinen[3]. Sisämaasta hentovitaa ei ole tavattu enää juurikaan 2000-luvulla[3].