Hernekääriäinen | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Suomessa: | |
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
Luokka: | Hyönteiset Insecta |
Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
Alalahko: | Glossata |
Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
Yläheimo: | Kääriäismäiset Tortricoidea |
Heimo: | Kääriäiset Tortricidae |
Alaheimo: | Kirjokääriäiset Olethreutinae |
Suku: | Cydia |
Laji: | nigricana |
Kaksiosainen nimi | |
Cydia nigricana |
|
Synonyymit | |
|
|
Katso myös | |
Hernekääriäinen (Cydia nigricana) on melko yleinen, pieni perhoslaji. Sen toukat aiheuttavat vahinkoa herneenkasvatukselle. Hernekääriäinen on herneen pahin tuholainen Suomessa. Toukat pilaavat satoa syömällä herneitä ja sotkemalla palkojen sisällön seitillä ja ulosteilla.
Aikuinen perhonen on tasaisen tummanharmaa. Etusiiven etureunan vaaleita poikkijuovia ja kärkiosan vaihtelevasti erottuvaa mustavalkoista kuviota lukuun ottamatta siivissä ei ole kuviointia. Siipiväli 12–16 mm.[2][3][4]
Eurooppalainen laji. Aikuiset perhoset lentävät toukokuusta elokuuhun.[5] Hernekääriäisten määrää voi tarkkailla feromonipyydysten avulla.
Hernekääriäinen lentää ympäri vuorokauden. Naaras munii herneen kukintoihin ja toukat elävät palkojen sisällä syöden siellä olevat herneet. Täysikasvuiset toukat siirtyvät maahan koteloitumaan. Kotelo talvehtii. Viljelyksillä hernekääriäisen kemialliseen torjuntaan voidaan käyttää tehoaineina pyretroideihin kuuluvia yhdisteitä kuten deltametriinia, esfenvaleraattia ja tau-fluvalinaattia.
Toukka elää monilla eri hernekasveilla, erityisesti herneellä (Pisum sativum).