Herrenhausenin linna
.jpg)
Herrenhausenin linna (saks. Schloss Herrenhausen) on Hannover-suvun entinen kuninkaallinen kesäasunto Herrenhausenin alueella Saksan Hannoverin kaupungissa. Se sijaitsee Herrenhausenin puutarhan keskellä.
1600-luvulla rakennettu barokkilinna tuhoutui Yhdistyneen kuningaskunnan ilmavoimien pommituksessa vuonna 1943 toisen maailmansodan aikana, ja se rakennettiin uudelleen vuosina 2009–2013. Nykyään siinä on museo, Hannoverin Historisches Museum -osasto ja näyttelytila.
Rakennushistoria
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rakennus oli alun perin vuonna 1640 rakennettu kartanoksi, mutta sitä laajennettiin vaiheittain vuodesta 1676 lähtien ja se toimi kesäresidenssinä muutaman kilometrin päässä kaupungin keskustasta, jossa sijaitsee Leinen palatsi. Vuonna 1683 Sofia von Hannover tilasi ranskalaisen puutarhuri Martin Charbonnierin [1] laajentamaan puutarhaa Versailles'n tapaan ja muodostamaan 50 ha suuruinen Suuri puutarha (Großer Garten). Vaaliruhtinatar Sofian puoliso Ernst August suunnitteli residenssin korvaamista suurella barokkipalatsilla ja aloitti rakennuttamisen lisäämällä galleriarakennuksen. Heidän poikansa vaaliruhtinas Georg Louis, joka vuonna 1714 nousi Britannian valtaistuimelle kuningas Yrjö I:nä, luopui palatsin rakennuttamisesta ja keskittyi vesiaiheitten lisäämiseen puutarhaan.
Seuraava vaaliruhtinas, Yrjö II (hallitsi 1727–1760), suunnitteli taas uutta palatsia, joka olisi ollut paremmin sijoittunut suhteessa Suureen puutarhaan, mutta tämä ei koskaan toteutunut. Hänen seuraajansa Yrjö III (hallitsi 1760–1820), joka ei koskaan käynyt Herrenhausenissa, uudistutti palatsin uusklassiseen tyyliin arkkitehti Georg Ludwig Friedrich Lavesin suunnitelmien mukaan.
1900-luku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toisen maailmansodan aikana Herrenhausenin palatsi tuhoutui Britannian kuninkaallisten ilmavoimien pommituksessa 18. lokakuuta 1943.
Palatsin rauniot purettiin lähes kokonaan sodan jälkeen. Ulkoportaat, jotka kerran johtivat sisäänkäynnille, pelastettiin purkujätteestä ja siirrettiin orangerie-rakennuksen viereen, jossa ne ovat nykyään. Ernst August IV von Hannover (1914–1987) myi jäljellä olevan kiinteistönsä vuonna 1961, lukuun ottamatta Ruhtinaan taloa (Fürstenhaus), pientä palatsia, jonka Yrjö I rakennutti vuonna 1720 tyttärelleen Anna Luiselle.
2000-luku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vuonna 2009 Hannoverin kaupunki teki päätöksen palatsin uudelleenrakentamisesta. Volkswagen-säätiö sai tontin ja tuki jälleenrakennusta. Laajojen entistämistöiden jälkeen linna avattiin uudelleen 18. tammikuuta 2013 [2] seremoniassa, johon osallistuivat Englannin prinsessat Beatrice ja Eugenie, sekä suvun nykyinen päämies Ernst August (V) von Hannover (s. 1954). Rekonstruoidussa barokkipalatsissa sijaitsee Herrenhausenin palatsimuseo (Museum Schloss Herrenhausen),[3] jossa on kahvila ja kirjakauppa sekä näyttely- ja kokoustiloja, joita sponsoroi Volkswagen-säätiö.
Puutarhat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Palatsin laajat puutarhat, jotka ulottuvat alkuperäisen Suuren puutarhan (Großer Garten) ulkopuolelle, ovat tärkeä esimerkki barokin ja uudemmasta puutarhasuunnittelusta ja sisältävät monia merkittäviä historiallisia puutarharakennuksia. Berggarten osassa puutarhaa sijaitsee kuningatar Friederikelle ja kuningas Ernst Augustille vuosina 1842-1847 hoviarkkitehti Georg Ludwig Friedrich Lavesin suunnitelmien mukaan rakennettu uusklassinen hautamausoleumi (saks. Welfenmausoleum), joka on Hannover-suvun yksityisomistuksessa.[4]
Puutarhat korjattiin ja uudelleenistutettiin toisen maailmansodan suurten tuhojen jälkeen, ja niistä tuli Hannoverin kaupungille tärkeä virkistysalue, jossa on uusia lisäyksiä, kuten akvaario.
Syntymät, kuolemat ja hautaukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ison-Britannian kuningas Yrjö II syntyi Herrenhausenin linnassa vuonna 1683. Siellä syntyivät myos kolme hänen tytärtään: [5]
- Anne, Princess Royal (2. marraskuuta 1709 – 12. tammikuuta 1759) avioitui 1734 Oranian prinssi Vilhelm IV:n kanssa; heillä oli jälkeläisiä
- Prinsessa Amelia (10. kesäkuuta 1711 – 31. lokakuuta 1786) naimaton, ei jälkeläisiä
- Prinsessa Caroline (10. kesäkuuta 1713 – 28. joulukuuta 1757) naimaton, ei jälkeläisiä
Ernst August, Hannoverin vaaliruhtinas ja Yrjö II:n isoisä, kuoli Herrenhausenin palatsissa vuonna 1698. Myös hänen pojanpojanpojanpoikansa Hannoverin kuningas Ernst August kuoli linnassa vuonna 1851.
Toisen maailmansodan jälkeen Iso-Britannian Yrjö I:n ja hänen vanhempiensa Hannoverin vaaliruhtinas Ernst Augustin ja vaaliruhtinatar Sofian jäännökset, suvun lapsina kuolleitten jäsenten ohella, siirrettiin Hannoverin Leineschloss-palatsin kirkon kappelista ja haudattiin vuonna 1957 uudelleen 1840-luvulla rakennettuun kuningas Ernst Augustin mausoleumiin (saks. Welfenmausoleum) Berggarteniin Herrenhausenin linnan puistossa.[6] Mausoleumin eteen on haudattu vuonna 1953 myös Braunschweigin herttua Ernst August (III) ja vuonna 1980 hänen puolisonsa Preussin prinsessa Viktoria Luise.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ ArtNet: Portrait of Martin Charbonnier
- ↑ Herrenhausen Palace and Museum
- ↑ Museum Schloss Herrenhausen
- ↑ Gartenelemente | Berggarten | Herrenhäuser Gärten - Hannover.de www.hannover.de. Viitattu 28.8.2024.
- ↑ Van der Kiste: George II and Queen Caroline. Stroud, Gloucestershire: Sutton Publishing, 1997. ISBN 0-7509-1321-5
- ↑ Weir: Britain's Royal Families: The Complete Genealogy, Revised edition, s. 272–276. Random House, 1996. ISBN 0-7126-7448-9
.jpg)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Virallinen kotisivu (englanniksi)
