Hesykhios Miletoslainen oli bysanttilainen historioitsija ja elämäkertakirjailija. Hänen lisänimensä oli Illustrius. Hän oli asianajajan poika ja vaikutti Konstantinopolissa 500-luvulla keisari Justinianus I:n aikana.
Fotios ylisti Hesykhioksen tyyliä ja sanoi hänen olleen totuudessa pysyvä historioitsija. Hänen mukaansa (cod. 69) Hesykhios kirjoitti kolme merkittävää teosta:
- Yleisen historian suppea esitys kuudessa kirjassa. Kattaa ajan Assyrian valtakunnan legendanomaisesta perustajasta Beluksesta Bysantin keisari Anastasios I:een (k. 518). Kuudennesta kirjasta on säilynyt melko laaja katkelma, joka käsittelee Bysantin historiaa sen varhaisvaiheista Konstantinus Suuren aikaan.
- Onomatologos eli Oppineiden miesten elämäkerrallinen sanakirja (Pinaks ton en paideia onomaston), ryhmiteltynä runoilijoihin, filosofeihin, jne. Päälähteenä olivat Aelius Dionysiuksen ja Herennios Filon teokset. Suuri osa tästä teoksesta on Suidaksen mukaan sisällytettynä hänen ensyklopediaansa Suda. On kuitenkin kiistanalaista, tarkoittavatko Suidaksen sanat ("josta tämä kirja on yhteenveto"), että Suidas itse teki yhteenvedon Hesykhioksen teoksesta, vai ovatko kyseiset sanat osa jo aiemmin tehtyä yhteenvetoa. Jälkimmäinen näkemys on suositumpi. Mainittu yhteenveto, jossa aakkosellinen järjestys oli korvattu luokkien mukaisella järjestyksellä ja johon lisättiin kristillisiä kirjailijoita koskevia artikkeleita, on ajoitettu tekstinsisäisen todistusaineiston perusteella vuosiin 829-837. Sekä tämä yhteenveto että alkuperäinen teksti ovat kadonneet, lukuun ottamatta Fotioksen ja Suidaksen hyödyntämiä katkelmia. Lyhyempi kokoomateos, jonka aineisto on peräisin pääosin Diogenes Laertiokselta ja Suidakselta, on peräisin tuntemattomalta kirjoittajalta 1000- tai 1100-luvulta.
- Justinus I:n hallitusajan historia (518–527), käsittää myös Justinianus I:n varhaisvuodet. Teos on kadonnut kokonaisuudessaan.
Painoksia: J. C. Orelli (1820) ja J. Flach (1882); katkelmia teoksissa C. W. Muller, Frag. hist. Graec. iv. 143 ja Theodor Preger, Scriptores originis Constantinopolitanae, i. (1901); J Flach, Pseudo-Hesychius (1880); yleisesti katso Karl Krumbacher, Geschichte der byzantinischen Literatur (1897).