Hierakkalehtimittari | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
Luokka: | Hyönteiset Insecta |
Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
Alalahko: | Imukärsälliset perhoset Glossata |
Osalahko: | Erilaissuoniset perhoset Heteroneura |
Yläheimo: | Mittarimaiset Geometroidea |
Heimo: | Mittarit Geometridae |
Alaheimo: | Lehtimittarit Sterrhinae |
Suku: | Scopula |
Laji: | corrivalaria |
Kaksiosainen nimi | |
Scopula corrivalaria |
Hierakkalehtimittari (Scopula corrivalaria) on mittareihin kuuluva, harvinainen perhoslaji. Se on aikaisemmin ollut Suomessa rauhoitettu luonnonsuojeluasetuksella, mutta rauhoitus on sittemmin purettu. Vuoden 2010 uhanalaisarvioinnissa laji on arvioitu erittäin uhanalaiseksi (EN).[1]
Sekä etu- että takasiivet ovat pohjaväriltään vaaleankellertävät ja kauttaaltaan pienten, tummien pisteiden kirjomat. Siipien poikki kulkee viisi tummemmansävyistä poikkijuovaa, minkä lisäksi jokaisessa siivessä on musta diskoidaalitäplä. Takasiiven ulkoreuna tekee selvän ulospäin suuntautuvan mutkan. Siipien ulkosyrjässä on rivi mustia pisteitä. Siipiripset ovat vaalean kellanruskeat. Siipien alapinnat ovat tummat ja niissä on tumma keskivarjo. Siipiväli on 20–22 mm.[2][3]
Huomattavan samannäköinen, joskin vaaleampi laji on yleinen luhtalehtimittari (Scopula immutata).
Lajia tavataan laajalla alueella Länsi-Euroopasta Venäjän Kaukoitään, mutta Suomessa lajin levinneisyys rajoittuu aivan etelärannikon tuntumaan. Suomesta ensimmäinen yksilö löydettiin vuonna 1951, mutta laji tunnistettiin maalle uudeksi vasta 1970.[3] Aikuiset perhoset lentävät heinäkuussa.[4]
Koko esiintymisalueellaan harvinainen laji jota tavataan soilla ja kosteilla niityillä. Perhonen on kaikkialla esiintymisalueellaan erittäin paikoittainen. Aikuiset perhoset lentävät yöllä ja tulevat valolle, mutta häiritsemällä ne saattavat olla ajettavissa lentoon myös päivällä. Keskenkasvuinen toukka talvehtii.[5][3]
Toukka elää eri hierakkalajeilla (Rumex)[2], etenkin isohierakalla (Rumex hydrolapathum)[5].