Hierapytna

Hierapytna
Ἱεράπυτνα
Antiikin aikaisia korinttilaisia kapiteeleja Ierápetran kaupungissa.
Antiikin aikaisia korinttilaisia kapiteeleja Ierápetran kaupungissa.
Sijainti

Hierapytna
Koordinaatit 35°0′41″N, 25°44′42″E
Valtio Kreikka
Paikkakunta Ierápetra, Lasíthi, Kreeta
Historia
Tyyppi kaupunki
Kulttuuri antiikki
Alue Kreeta
Aiheesta muualla

Hierapytna Commonsissa

Hierapytna (m.kreik. Ἱεράπυτνα, myös Hiera Pytna, Ἱερὰ Πύτνα) oli antiikin aikainen kaupunki ja kaupunkivaltio (polis) Kreetan saarella Kreikassa.[1][2][3] Se sijaitsi saaren etelärannikolla nykyisen Ierápetran kaupungin paikalla.[4]

Maantiede

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hierapytna sijaitsi Kreetan etelärannikolla saaren kapeimmalla kohdalla, vastapäätä pohjoisrannikolla sijainnutta Minoaa ja kohdassa, josta oli helpoin kulkuyhteys etelä- ja pohjoisrannikon välillä. Kaupunki sijaitsi alavalla maalla nykyisen Ierápetran kaupungin paikalla, mikä teki siitä vaikean puolustaa. Hyvät satamat tekivät paikasta merkittävän. Hierapytnan valtaan kuuluivat viimeistään hellenistisellä kaudella läheiset Oleroksen ja Larissan kaupungit, jotka sijaitsivat oletetusti nykyisten Meseléroin ja Kentrín kylien paikalla hieman pohjoisempana. Lännempänä nykyisen Mýrtoksen paikalla sijaitsi tuntematon satamakaupunki, joka myös oli Hierapytnan alaisuudessa. Kaupunkivaltion aluetta olivat myös kaupungin edustalla sijainnut Khrysen (nyk. Chrysí) saari,[2][3] sekä jossain vaiheessa myös Leuken (nyk. Koufonísi) saari.[5]

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hierapytnan seutu on ollut asuttua minolaisella kaudella 1000-luvulla eaa., ja lähistöllä sijaitsevat muun muassa Chalasménoksen, Foúrnou Koryfín, Makrygialóksen ja Mýrtos Pýrgoksen arkeologiset kohteet tuolta ajalta. Antiikinen aikaisen kaupungin paikalta on tehty kuitenkin vain vähän esihistoriallisen ajan löytöjä.[2]

Hierapytnan kaupungin perustivat doorilaiset kreikkalaiset asutettuaan saaren noin 1100–1000 eaa. Osa kaupungin väestöstä lienee ollut eteokreettejä eli minolaisten jälkeläisiä. Kreikkalaisessa mytologiassa kaupungin perustajaksi esitettiin Kyrbas, joka oli yksi korybanteista. Kaupungin varhaishistoriasta tiedetään suhteellisen vähän. Sen varhaisiksi nimiksi mainitaan Kyrba, Kameiros (Kamiros) ja Pytna. Nimien perusteella kaupungilla saattaa olla historiallinen yhteys Rhodoksen saarelle.[2][3]

Hierapytnan lyömiä rahoja, n. 200–67 eaa.

Hierapytnan merkitys kasvoi hellenistisellä kaudella 200-luvulla eaa. Kaupungilla oli tuohon aikaan merkittävä laivasto. Vuosisadan lopulla kaupunki oli Makedonian liittolainen ja se soti vuosina 204–201 eaa. eräiden muiden kreetalaisten kaupunkien kanssa Rhodosta ja sen liittolaisia vastaan Makedonian tukemana. Se kuitenkin vaihtoi Rodoksen puolelle 201–200 eaa. Vuosina 145–140 eaa. Hierapytna laajensi aluettaan itään päin, ja voitti ja tuhosi Praisoksen. Tämän jälkeen kaupunki oli saaren itäpäässä sijainneen Itanoksen vihollinen, ja kaupungit kävivät rajakiistoja vuoteen 112–111 eaa. saakka.[2]

Rooman vallattua Kreetan 68–67 eaa. Metelluksen johdolla Hierapytna oli saaren viimeinen kaupunki, joka antautui. Kaupunki kukoisti seuranneella roomalaisella kaudella, ja se oli tuona aikana yksi saaren merkittävimmistä kaupungeista ja yksi harvoista säilyneistä vanhoista kreetalaisista kaupungeista.[2]

Hierapytna löi omaa rahaa 300-luvulta eaa. lähtien ja vielä roomalaisella kaudella. Itsenäisen Hierapytnan rahoissa esiintyy kuvituksena palmupuu.[2][3]

Varhaiskristillisellä kaudella Hierapytna oli piispanistuin. Saraseenit tuhosivat kaupungin vuonna 824 jaa. Kaupungin alueella on suoritettu vain vähän arkeologisia kaivauksia.[2]

Rakennukset ja löydökset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hierapytnasta löydetty kirjoitusta sisältävä stele, 100-luku eaa.

Hierapytnasta on säilynyt vain vähän jäänteitä. Kaupungissa tiedetään olleen kaksi teatteria, joista toisen rauniot ovat säilyneet nykyisen kaupungin itäosassa, sekä amfiteatteri, josta myös on säilynyt jäänteitä. Kaupungissa oli myös kylpylöitä, ja sinne johti vettä akvedukti. Kaupungissa oli suuri satama, jossa oli sisempi ja ulompi satama-allas ja suuret aallonmurtajat. Näistä kumpikin on nykyisin kuivalla maalla nykyisen kaupungin alla.[2]

Hierapytnassa oli pyhäköt Zeukselle, Heralle, Apollonille ja Athenelle (Polias ja Oleria) sekä egyptiläisille jumalille. Kaupungin hautausmaista, jotka sijaitsivat sen itä- ja länsipuolella, on löydetty useita hautoja.[2]

Kaupungista tehtyjä esinelöytöjä on muun muassa Iraklionin arkeologisessa museossa sekä Ierápetran arkeologisessa museossa.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”962 Hierapytna”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
  2. ↑ a b c d e f g h i j Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”Hierapytna, later Hierapetra (Ierapetra) Greece”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d Smith, William: ”Hierapytna”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  4. ↑ places 589807 Pleiades. Viitattu 9.10.2017.
  5. ↑ Koufonissi Explore Crete. Viitattu 9.10.2017.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]