Hirawanu Tapu
| Hirawanu Tapu | |
|---|---|
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | n. 1824 |
| Kuollut | toukokuu 1900 Manukau |
| Puoliso | Rohana (myös nimellä Tini Waihe) |
Hirawanu Tapu (n. 1824 – toukokuu 1900) oli moriori. Vaikkakin Tommy Solomon oli viimeinen kuollut puhdasverinen moriori, Hirawanu Tapun katsotaan olleen viimeinen kulttuurillinen moriori. Vaikka hän ei ollutkaan päällikkö, moriorit pitivät häntä eräänlaisena johtohahmona. Hän keräsi talteen morioreiden perinteitä ja kieltä. Hirawanu Tapu on tallentanut arviolta 90 % olemassa olevista moriorin kielen tiedoista.[1]
Elämäkerta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tapun varhaisesta elämästä tiedetään vain vähän. Hän syntyi vuoden 1824 tienoilla ja hänen äitinsä nimi oli joko Runanga tai Hirimaru. Hänen isäänsä ei tiedetä. Hänellä oli yksi varmistettu velipuoli, Wi Tipene Matahuri. Tapu kuului morioreiden Owenga-heimoon. Hän asui Te Awapatiki -nimisessä moriori kylässä, kun Te Ati Awa -maoriheimo hyökkäsi saarelle vuonna 1835. Hirawanu Tapu otettiin orjaksi ja hän kuului Kaingaroalaiselle päällikkö Wiremu Kingi Meremerelle. 1859 hänellä oli suhde moriorinaiseen nimeltä Rohana, mutta naisen omistaja yritti estää suhteen viemällä hänet Waitangiin. Tämä ilmeisesti epäonnistui, sillä pari eli yhdessä vuodesta 1861 lähtien. Tapu sai vapauden hänen omistajansa kuoltua vuonna 1860 ja muutti takaisin synnyinseuduilleen Chathamsaaren kaakkoiskolkkaan. Siellä hänestä tuli paikallisen päällikkö Torea Takerehen neuvonantaja. Näihin aikoihin hän oli oppinut kirjoittamaan ja puhumaan maoria, mutta morioria hän osasi vain puhua. Hän osasi myös hieman englantia. Vuonna 1862 pidetyssä morioreiden suurkokouksessa hänet valittiin tapahtumien kirjuriksi tallentamaan morioreiden perinteitä ja sukutietoja. Hänestä tuli morioreiden kulttuurin asiantuntija, jonka luokse usein ohjattiin ulkopuoliset morioreista kiinnostuneet tutkijat. 1860-luvun puolivälissä hän sai töitä saaren satamasta tullivirkailijana kirjoitustaitonsa ansiosta.[1]
1868 hän muutti owengaheimolle varatulle 2 000 eekkerin alueelle Manukauun. Maat antoi morioreille virallisesti vuonna 1870 alkuperäisväestön maa-asioita hoitava oikeus. Hirawanu Tapu toimi maa-asioissa morioreiden puolestapuhujana. Oikeudenkäynnin lopputuloksena 97,3 % maasta annettiin maoreille, ja morioreille jäi vain 2,7 % eli noin 4 100 eekkeriä. Vuodesta 1868 hän oli myös auttanut Alexander Shandia keräämään morioreiden perimätietoa ja kielen sanastoa. Kerätty aineisto julkaistiin lehdessä Journal of the Polynesian Society 1890-luvulla ja kirjana The Moriori people of the Chatham Islands: their history and traditions vuonna 1911. 1890-luvulla hän kärsi useaan otteeseen influenssasta ja tuberkuloosista ja kuoli lopulta vuoden 1900 toukokuussa noin 76-vuotiaana. Hänen kuollessaan vain 12 puhdasveristä morioria oli enää hengissä, mutta kellään heistä ei ollut samankaltaista morioreiden kulttuurin tietämystä ja sen katsotaankin kuolleen hänen mukanaan.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c King, Michael: Tapu, Hirawanu ? - 1900 Dictionary of New Zealand Biography. Viitattu 14.9.2010. (englanniksi)