Hitukääpiökoi | |
---|---|
toukan syömäjälki |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
Luokka: | Hyönteiset Insecta |
Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
Alalahko: | Imukärsälliset perhoset Glossata |
Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
Yläheimo: | Kääpiökoimaiset Nepticuloidea |
Heimo: | Kääpiökoit Nepticulidae |
Alaheimo: | Nepticulinae |
Suku: | Stigmella |
Laji: | magdalenae |
Kaksiosainen nimi | |
Stigmella magdalenae |
|
Katso myös | |
Hitukääpiökoi (Stigmella magdalenae) on erittäin pieni kääpiökoiden heimoon kuuluva perhoslaji. Se on Suomen pienikokoisin perhonen, joskaan tämä asema ei ole kiistaton[1]. Ulkonäöltään ja toukan syömäjäljen osalta samankaltainen laji on pikkukääpiökoi (Stigmella nylandriella).
Täysikasvuinen perhonen on väriltään tasaisen kellertävän ruskeanharmaa, hieman kiiltävä ja sen siipien kärkiväli on 3,9–4,6 mm. Etusiiven kärkiosassa siipisuomut ovat tummakärkisiä. Siipiripset ovat yksivärisen ruskeat. Päälaella on koiraalla kellertävä, naaraalla ruskehtava tupsu. Tuntosarvet ovat pituudeltaan puolet etusiiven pituudesta ja niiden tyvessä on valkoinen suomutupsu.[2][3]
Toukka on väriltään vihreä.[3]
Lajin levinneisyys yltää Länsi- ja Keski-Euroopasta Keski-Venäjälle.[3] Se on Etelä- ja Keski-Suomessa yleinen, mutta hyvin pienen koon takia itse perhosta on vaikea löytää. Levinneisyyden pohjoisraja ulottuu Pohjois-Pohjanmaalta Pohjois-Karjalaan, mutta pohjoisempaakin on yksittäishavaintoja. Perhoset ovat lennossa yhtenä sukupolvena toukokuun lopulta kesäkuun loppuun.[4]
Kosteissa metsiköissä elävä perhonen. Naaras munii lehden alapinnalle ja toukka elää heinä-elokuussa lehtimiinaajana kovertaen vähitellen levenevää käytävää, yleensä lehden reunoja pitkin, joskus lehtisuonia pitkin. Käytävä on leveimmillään noin 2 mm:n levyinen ja ulostevana jatkuu koko miinan pituudelta.[3][5]
Toukka elää kotipihlajan (Sorbus aucuparia) ja ilmeisesti muutamien muiden ruusukasvien lehtien sisällä.[5][6]