Hjallis Harkimo

Harry Harkimo
Harkimo marraskuussa 2023.
Harkimo marraskuussa 2023.
Henkilötiedot
Koko nimi Harry Juhani Harkimo
Syntynyt2. marraskuuta 1953 (ikä 71)[1]
Helsinki[2]
Kansalaisuus suomalainen
Ammatti yrittäjä,[1] kansanedustaja
Poliitikko
Muut nimet Hjallis
Puolue Liike Nyt (2018–)
Entiset puolueet Kokoomus (2015–2018)
Asema kansanedustaja
Vaalipiiri Uudenmaan vaalipiiri
Kotipaikka Sipoo
Koulutus diplomiekonomi (1979)
Puoliso Leena Harkimo (1989–2002)
Merikukka Forsius-Harkimo (2004–2005)
Lapset 3, mukaan lukien Joel Harkimo
Vanhemmat Osmo Harkimo
Doris Harkimo (o.s. Hackman)

Harry Juhani "Hjallis" Harkimo (s. 2. marraskuuta 1953[1] Helsinki[2]) on suomalainen liikemies, yrittäjä, urheilujohtaja, televisioesiintyjä, purjehtija, kansanedustaja ja tubettaja. Hän on tullut parhaiten tunnetuksi jääkiekkoseura Jokereiden pääomistajana ja hallituksen puheenjohtajana, Helsinki-hallin (silloinen Hartwall-areena) rakennuttajana ja urheilumanagerina. Harkimo myi vuonna 2014 49 prosenttia Jokereista ja Helsinki-hallin suomalais-venäläisille oligarkeille Gennadi Timtšenkolle sekä Arkadi, Boris ja Roman Rotenbergille. Vuonna 2019 hän myi oman ja oligarkkien osuuden Jokereista Jari Kurrille.

Harkimo valittiin eduskuntaan kokoomuksen edustajana vuoden 2015 eduskuntavaaleissa. Hän erosi kokoomuksesta vuonna 2018 ja perusti yhdessä kuuden muun henkilön kanssa poliittisen liikkeen ja nykyisen puolueen Liike Nyt,[3] ja toimii sen puheenjohtajana. Hän säilytti paikkansa eduskunnassa Liike Nytin ainoana edustajana vuoden 2019 vaaleissa ja uudelleen vuoden 2023 vaaleissa, astuen näin kolmannelle kaudelleen.

Harkimo oli Liike Nytin ehdokkaana vuoden 2024 presidentinvaaleissa. Hän sijoittui vaalien ensimmäisellä kierroksella viimeiseksi, keräten 0,5 prosentin äänisaaliin.

Harkimon YouTube-kanavalla on yli 88 000 tilaajaa ja hänen videoitaan oli tammikuuhun 2024 mennessä katsottu yli 22 miljoonaa kertaa.[4]

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harkimo valmistui vuonna 1979 diplomiekonomiksi Svenska handelshögskolanista.

Kilpapurjehtijana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Purjehdusurallaan Harkimo on ollut olympiavalmennettava 470-jollassa ja osallistunut Whitbread-purjehdukseen kahdesti, ensin miehistön jäsenenä Skopbank of Finland -veneessä vuosina 1981–1982 ja sitten Belmont Finland II -veneen kapteenina vuosina 1989–1990.lähde?

Harkimo purjehti vuosina 1986–1987 BOC Challenge -yksinpurjehduskilpailussa Nautorin Suomessa valmistamalla, Belmont of Finland -nimisellä Swan 51 -veneellä ja sijoittui 40–50-jalkaisten luokassa kolmanneksi. Harkimosta tuli ensimmäinen suomalainen, joka on purjehtinut yksin kilpaa maapallon ympäri. Aikaa häneltä kului hieman yli 168 päivää. Samaan kilpailuun Colt by Rettig -veneellään osallistunut toinen suomalainen, Pentti Salmi tuli maaliin viikkoa myöhemmin.[5]

Liikemiehenä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kaupparekisterin mukaan Harkimo on mukana 17 yhtiössä.[6]

Harkimo perusti Suomen Urheiluradio Oy -nimisen radiokanavan yhdessä SWelcom Oy:n kanssa vuonna 2001.[7] Kanavan toiminimeksi tuli Sport FM. Kanava ei saavuttanut menestystä ja yhdistyi Radio Cityn kanssa vuonna 2003.

Harkimo on ollut perustamassa Anna-käteisautomaattiketjua kilpailemaan Ottopiste-automaattien kanssa yhdessä Henrik de la Chapellen ja Timo Uusi-Kerttulan kanssa,[8][9][10] mutta hanke on ajautunut Harkimon mukaan vaikeuksiin.[11] Anna-käteisautomaatit toimivat yhteistyössä kansainvälisen First Data -yhtiön kanssa. Käteisnostot kuitenkin vähenivät vuosi vuodelta, ja vuonna 2009 lanseerattu Anna oli auttamatta myöhässä kansallisen ison toimijan haastamiseen. Harkimo arvioi pääsevänsä noin puoleen Otto-automaattien määrästä vuonna 2009, mutta tavoitteesta on jääty kauas, eivätkä Anna-automaatit ole suuren yleisön saatavilla tänäkään päivänä.lähde?

Harkimo on ollut rakentamassa sata miljoonaa euroa maksavaa kaupunginosaa Sipoon Storöreniin.[12] Hän myi enemmistön rakentajayhtiön osakkeista Skanska-rakennusyhtiölle kesäkuussa 2010.[13]

Harry Harkimo toimii markkinointi- ja myynninedistämisyritys Infront Finland Oy:n, urheiluseura Jokeri-Hockey Oy:n, liikkeenjohdon konsultointiyritys Marketing Clinic Oy:n, yhteisöllisen viestinnän strategiatoimisto Okimo Clinic Oy:n, Helsinki Halli Oy:n, Sipoonranta Oy:n ja Vierumäen Lomarinne Oy:n hallitusten puheenjohtajana. Harkimo omistaa liikkeenjohdon konsultointipalveluja tuottavan Hjallis Promotion Oy Ab:n ja toimii hallituksen jäsenenä Suomen Käteisnosto Oy:ssä.[14]

Harkimo on ollut suunnittelemassa yhdessä Rikard Bjurströmin kanssa Tampereen Keskusareena -monitoimihallia Tampereelle.[15]

Harkimo ilmoitti marraskuussa 2018 ”ajavansa bisneksensä alas” ja keskittyvänsä politiikkaan Liike Nytissä.[16]

Kesäkuussa 2021 Harkimo osti osan Alfa-tv:stä.[17]

Jokereiden omistajana 1991–2019

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harkimo osti itselleen Jokereiden osake-enemmistön helmikuussa 1991, ja seura voitti Suomen mestaruuden vuosina 1992, 1994, 1996 ja 1997. Sen sijaan 2000-luvulla Jokereiden menestys oli resursseihin nähden vaatimatonta, vaikka joukkue voittikin vielä yhden Suomen mestaruuden vuonna 2002. Jokerit siirtyi pääasiassa Venäjällä pelattavaan KHL-sarjaan vuonna 2014, kun Harkimo oli edellisvuonna myynyt 49 prosenttia Jokerien osakkeista sekä kokonaisuudessaan joukkueen kotihallin Hartwall Arenan suomalais-venäläiselle Arena Events Oy:lle.lähde?

Toukokuussa 2019 julkistettiin Jokereiden siirtyvän takaisin täysin suomalaiselle omistuspohjalle Jari Kurrin siirryttyä omistajaksi. Kurri nimitettiin myös Jokereiden hallituksen uudeksi puheenjohtajaksi.lähde?

Luottamustoimia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harkimo perusti Sauli Niinistön kanssa vuonna 2007 Tukikummit-säätiön. Niinistö on toiminut säätiön hallituksen puheenjohtajana ja Harkimo hallituksen varapuheenjohtajana.[18] Vuonna 2019 Harkimo toimii Tukikummit-säätiön hallituksen puheenjohtajana.[19]

Urheilumanagerina

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harkimon manageroimia urheilijoita ovat muun muassa Kiira Korpi, Minea Blomqvist, Marcus Grönholm, Kalle Palander, Jarkko Nieminen ja Iivo Niskanen.lähde?

Televisioura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sorainen (Harkimo)

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Toimittaja Anna Soraisella ja Harry Harkimolla oli yhteinen urheiluaiheinen keskusteluohjelma MTV3-kanavalla keväällä ja syksyllä 2006. Sorainen (Harkimo) sijoittui pääosin huippu-urheilun maailmaan. Ruudun ulkopuolella taustoja selvitti urheilutoimittaja Ville Klinga. Sarjassa nähtiin vieraina kotimaisia ja ulkomaisia urheilijoita ja urheilufaneja.

Diili

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Diili

Vuonna 2009 Harkimo toimi MTV3-kanavan Diili-ohjelman toisen tuotantokauden keulakuvana.[20] Hän etsi kilpailun kautta myyntijohtajaa Sipoossa sijaitsevaan Sipoonranta-rakennushankkeeseen. Ohjeman neuvonantajina toimivat Keijo Säilynoja ja Helena Karihtala. Vuonna 2010 Harkimo jatkoi ohjelman kolmannen tuotantokauden keulahahmona. Silloin johtoryhmässä toimivat edellisen kauden voittaja Antti Seppinen ja Leena Harkimo.[21] Tällä kertaa ohjelmalla haettiin toimitusjohtajaa Hanko-projektille, jossa rakennetaan asuntoja ja hotelli Hangon kaupunkiin.[22] Diilin neljännellä tuotantokaudella Hjallis etsi vetäjää Vierumäen urheiluopistolle.[23] Suomen Diilin viides tuotantokausi alkoi keväällä 2013.

Hjalliksen kanssa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Hjalliksen kanssa

Harkimo on isännöinyt omaa keskusteluohjelmaa Hjalliksen kanssa[24] MTV3-kanavalla vuodesta 2011 lähtien.

Atlantin yli

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Pääartikkeli: Atlantin yli

TV5-kanavalla alkoi vuonna 2017 tositelevisio-ohjelma Atlantin yli, jossa Harkimo kipparoi Swan57-purjevenettä, jonka mukana on suomalaisia julkkiksia. Mukaan lähtevät näyttelijä Mikko Leppilampi, laulaja Arja Koriseva, juontaja Viivi Pumpanen, kokki Jyrki Sukula ja ex-jääkiekkoilija Kimmo Timonen. Harkimon lisäksi miehistöön kuuluu hänen poikansa Joel Harkimo ja kaksi ammattipurjehtijaa.[25]

Muut tv-ohjelmat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hjallis on myös vieraillut mm. Ravintola X-ohjelmassa ja Suurmestarissa.

Lisäksi hän vetää Nelosella Jethro Rostedtin kanssa uutta keskusteluohjelmaa nimeltään Lisää löylyä, Hjallis ja Jethro![26]

Poliittinen toiminta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Hjallis Harkimo vuonna 2019

Kansanedustajana

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kokoomus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2015 eduskuntavaaleissa Harkimo valittiin eduskuntaan kokoomuksen edustajana.[27] Harkimon äänimäärä, 11 416 ääntä, oli koko maan 13. suurin äänimäärä.[28]

Harkimo otti helmikuussa 2016 kantaa liikenne- ja viestintäministeri Anne Bernerin raporttiin Yleisradiota koskevista muutoksista. Harkimon mukaan Bernerin raporttia on täydennettävä Yleisradiota koskevilla leikkauksilla: Se [Bernerin raportti] on aivan "hyvä", "mutta jos siihen ei liity mitään säästötavoitetta", niin raportti on "torso".[29]

Liike nyt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harkimo ilmoitti 19. huhtikuuta 2018 eroavansa kokoomuksesta.[30] Edellisissä eduskuntavaaleissa Harkimo oli Alexander Stubbin jälkeen kokoomuksen toiseksi suurin ääniharava.[31] Muutama päivä kokoomuksesta eroamisen jälkeen Harkimo kertoi perustaneensa Liike Nyt -nimisen poliittisen kansanliikkeen.[3] Ilta-Sanomien Marko Lempisen mukaan hän joutui ennen ilmoitustaan kuitenkin odottamaan, että saisi ensin myytyä Jokerit. Lempisen mukaan ostaja saattoi olla kiinalainen. Isoissa veloissa venäläisille oligarkeille oleva seuraa oli vaikea myydä, sanoo Lempinen.[32]

Lokakuussa 2018 Harkimo järjesti eduskunnassa seminaarin, johon pääpuhujaksi kutsuttiin italialaisen Viiden tähden liikkeen taustavaikuttaja Davide Casaleggio.[33]

Harkimo ilmoitti marraskuussa 2018 asettuvansa Liike Nytin kansanedustajaehdokkaaksi vuoden 2019 eduskuntavaaleissa ja keskittyvänsä jatkossa politiikkaan "ajamalla bisneksensä alas".[16] Harkimo pääsikin kevään 2019 vaaleissa toiselle eduskuntakaudelleen. Samalla Liike Nytin eduskuntaryhmän koko puolittui kahdesta kansanedustajasta yhteen, sillä ryhmään loikannut Maria Lohela jätti eduskuntavaalit väliin. Harkimon eduskuntavaalikampanjan rahoitus oli vaalirahoituslain vastainen: Harkimo sai vaalirahaa Liike Nyt ry:ltä 38 780,99 euroa, vaikka lakisääteinen enimmäismäärä oli 6 000 euroa.[34]

Harkimon mukaan häntä on kokoomuksesta eroamisen jälkeen alettu mustamaalata vihjailemalla Venäjä-yhteyksistä.[35] Yhdysvaltain ulkoministeriön entisen virkamiehen Daniel Friedin mukaan Harkimoa oltiin lisäämässä Venäjä-yhteyksien takia pakotelistalle vuonna 2014, mutta aikeesta luovuttiin nimettömäksi jääneen Suomen valtion edustajan varoitettua pakotepäätöksen vaikutuksesta yleiseen kansalismielipiteeseen.[36]

Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa Harkimo valittiin kansanedustajaksi kolmannelle kaudelle 8 607 äänellä.[37]

Presidentinvaalit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 1988 presidentinvaalissa Harkimo oli Harri Holkerin valitsijamiehenä.[38][39]

Vuoden 2012 presidentinvaaleissa Harkimo tuki kokoomuksen Sauli Niinistön kampanjaa 10 000 eurolla Hjallis Promotion Oy -yhtiön kautta.[40] Harkimo vastasi vuoden 2018 presidentinvaalissa Sauli Niinistön vaalikampanjan varainhankinnasta ja tuki itsekin Niinistöä rahallisesti.[18]

Liike Nytin vuoden 2022 puoluekokouksessa päätettiin, että Harkimo pyrkii tasavallan presidentiksi vuoden 2024 presidentinvaaleissa.[41] Hän sai vaaleissa 0,5 prosenttia äänistä, mikä oli yhdeksästä ehdokkaasta vähiten.[42]

Kuntavaalit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuoden 2020 elokuun lopulla Harkimo ilmoitti pyrkivänsä vuoden 2021 kuntavaaleissa Helsingin kaupunginvaltuustoon sekä Helsingin pormestariksi.[43]

Yksityiselämä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harkimo on elokuvaaja Osmo Harkimon poika[44] ja Sean Bergenheimin kummisetä.[45] Hänen äitinsä Doriksen isoisän isoisän isoisä oli Hackmanin perustaja Johan Friedrich Hackman.[46] Harkimon kutsumanimi ”Hjallis” tulee 1950-luvun norjalaiselta pikaluistelijalta Hjalmar ”Hjallis” Andersenilta, jonka pipo oli samalla lailla vinossa kuin Harkimolla pikkupoikana.lähde?

Harkimo oli naimisissa Leena Harkimon kanssa 1989–2002. Liitosta on kaksi poikaa, Joel ja Leo. Harkimon toinen liitto 2004–2005 oli Merikukka Forsius-Harkimon kanssa. Liitosta on poika Dan, joka pelaa jääkiekkoa Ilveksessä.[47] Harkimo oli kihloissa Helena Säkkisen (s. 1968, myöh. Karihtala) kanssa.[48][49] Suhde kesti vain 18 kuukautta, ja pari vahvisti eroavansa tammikuussa 2011[50] Karihtala työskenteli Harkimon hallinnoimassa Sipoonranta oy:ssä toimitusjohtajana, mutta jätti tehtävänsä syyskuun alussa 2012.[51] Harkimon veljentytär on malli Amanda Harkimo.[52]

Harkimo sanoi vuoden 2018 alkupuolella ryhtyneensä kasvissyöjäksi.[53]

Kunniamerkit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Harry Harkimo (Välilehdessä "CV") Eduskunta.fi. Viitattu 22.4.2018.
  2. ↑ a b Hjalliksen sukutarina kuvaa suomalaista muuttoliikettä – katso kartasta, kutistuuko kotiseutusi Yle Uutiset. 9.12.2014. Viitattu 24.2.2019.
  3. ↑ a b Hjallis Harkimo julkisti liikkeensä – he ovat mukana Ilta-Sanomat. Viitattu 21.4.2018.
  4. ↑ Hjallis YouTube. Viitattu 21.1.2024.
  5. ↑ BOC Challenge 1986–1987 Results www.solocircumnavigation.com. 1998. Arkistoitu 19.7.2006. Viitattu 5.1.2024.
  6. ↑ Tällaiset ovat Hjalliksen miljoonabisnekset 9.12.2008. MTV3. Viitattu 12.1.2011.
  7. ↑ Saarnivaara, Pete: Puolivaltakunnallinen urheiluradio sai toimiluvan Liikunnan ja Urheilun Maailma. 10.4.2001. Arkistoitu 26.5.2012. Viitattu 12.1.2011.
  8. ↑ Hjallis tuo kympit automaatteihin Iltalehti. 17.12.2007. Viitattu 3.11.2009.
  9. ↑ Vaalisto, Heidi: Hjallis aikoo avata raha-automaatit alkuvuonna Taloussanomat. 19.9.2007. Viitattu 10.10.2007.
  10. ↑ Korhonen, Petri: Hjallis pääsi automaattibisnekseen Taloussanomat. 17.12.2007. Viitattu 18.12.2007.
  11. ↑ Manner, Maria: Harkimon hanke kaatumassa? Taloussanomat. 31.5.2010. Viitattu 31.5.2010.
  12. ↑ Oksanen, Kimmo: Harkimo rakentaa eliittikaupunginosan Sipooseen Helsingin Sanomat. 5.3.2008. Viitattu 5.2.2008.
  13. ↑ Harkimo: Tienaan tästä hyvin Taloussanomat. 15.6.2010. Viitattu 15.6.2010.
  14. ↑ Kaupparekisteritiedot. [1]
  15. ↑ Analyysi: Areenayhtiö tarvitsee euroihmeen Aamulehti. 14.8.2012. Arkistoitu 28.8.2012. Viitattu 7.9.2012.
  16. ↑ a b Harkimo luopuu lopuistakin bisneksistään, aikoo täysipäiväiseksi kansanedustajaksi: ”En voi enää olla kaikessa mukana” iltalehti.fi. Viitattu 27.11.2018.
  17. ↑ Pietarinen, Harri: AlfaTV aikoo listautua pörssiin – Harry Harkimo, Eero Lehti ja Toivo Sukari ryhtyivät tv-kanavan uusiksi omistajiksi Helsingin Sanomat. 17.6.2021. Viitattu 17.6.2021.
  18. ↑ a b Kurrin kohuyhtiö tuki Niinistön presidentinvaalikampanjaa Iltalehti.fi.
  19. ↑ Hallitus Tukikummit. Viitattu 23.4.2019.
  20. ↑ MTV3 – Diili MTV3. Viitattu 31.5.2010.
  21. ↑ Hjallis: Nyt haen pätevää toimitusjohtajaa 27.1.2010. MTV3. Viitattu 31.10.2011.
  22. ↑ Harkimo etsii Diilin avulla vetäjää nyt Hanko-projektilleen Helsingin Sanomat. 27.1.2010. Viitattu 31.10.2011.
  23. ↑ http://www.mtv3.fi/ohjelmat/diili/ohjelma.shtml?1291133 Mikä Vierumäki-projekti?
  24. ↑ Hjallis Harkimolle oma talk show 14.12.2010. MTV3. Viitattu 11.1.2011.
  25. ↑ Hjallis Harkimo purjehtii jälleen Atlantin yli – ottaa mukaansa viisi tunnettua suomalaista Ilta-Sanomat. 30.12.2016. Arkistoitu 31.12.2016. Viitattu 30.12.2016.
  26. ↑ Lisää löylyä, Hjallis ja Jethro! Keskusteluohjelmassa löylytetään kotimaisia vieraita seura.fi. 19.8.2020. Viitattu 1.9.2020.
  27. ↑ Vaalit 2015, valitut ehdokkaat Uudenmaan vaalipiiri Oikeusministeriö. Viitattu 21.4.2015.
  28. ↑ Koko maa – ehdokkaat
  29. ↑ YLE TV1 11.2.2016: A-studio: Talk.
  30. ↑ Harkimo eroaa kokoomuksesta: Olen keskustellut Orpon kanssa yhteensä ehkä kaksi minuuttia – Yle seurasi hetki hetkeltä Yle Uutiset. Viitattu 19.4.2018.
  31. ↑ https://www.is.fi/kotimaa/art-2000005647959.html
  32. ↑ Marko Lempinen: Kommentti: Hjallis Harkimo jatkaa härskiä sumutusta loppuun saakka – tästä kaikesta Jokerien ”myynnissä” on kyse. IltaSanomat 21.4.2018
  33. ↑ Harry Harkimo lennättää salaperäisen Venäjän-tukijan Suomeen verkkouutiset.fi.
  34. ↑ Lehtonen, Marko-Oskari: VTV: Hjallis Harkimon vaalikampanjan rahoitus oli lainvastainen – Liike Nyt antoi tukea 39 000 euroa, vaikka raja on 6 000 euroa Iltalehti. 18.6.2019. Viitattu 22.6.2019.
  35. ↑ Hjallis Harkimo torjuu epäilyt venäläis­rahasta: ”En ole niin tyhmä, että ottaisin edes vastaan sellaista, vaikka tarjottaisiin” hs.fi.
  36. ↑ Parhaita timanttijuttuja | Yhdysvallat halusi Harry Harkimon pakotelistalle jo vuosia sitten, mutta sitten joku puuttui peliin – Kuka pelasti Harkimon? Helsingin Sanomat. 4.9.2022. Viitattu 21.8.2023.
  37. ↑ Eduskuntavaalit 2023: Uudenmaan vaalipiiri, valitut 5.4.2023. Oikeusministeriö. Viitattu 15.4.2023.
  38. ↑ Juha Kaija: Harry Harkimo lähtee ehdolle eduskuntavaaleihin Mtv3:Uutiset. 9.2.2015. Arkistoitu 8.5.2016. Viitattu 8.4.2016.
  39. ↑ http://www.finlex.fi/fi/laki/alkup/1988/19880197 Finlex asiasta
  40. ↑ Ilmoitus ehdokkaan vaalirahoituksesta – Presidentinvaalit 2012 (Arkistoitu – Internet Archive). Valtiontalouden tarkastusvirasto. Viitattu 4.6.2014.
  41. ↑ Liike Nyt valitsi Harry Harkimon presidentti­ehdokkaakseen is.fi.
  42. ↑ Presidentinvaali 2024, 1. vaali – Koko maa, ehdokaskohtaiset tulokset Vaalien tieto- ja tulospalvelu. 28.1.2024. Oikeusministeriö. Viitattu 31.1.2024.
  43. ↑ Hjallis Harkimo haluaa Helsingin pormestariksi – ”Helsinkiä ei nyt johda kukaan” iltalehti.fi.
  44. ↑ Doris Harkimo kertoo nyt, millainen Hjallis oli lapsena
  45. ↑ Hjallis Harkimo jännittää kummipoikansa menestystä (Arkistoitu – Internet Archive)
  46. ↑ Mistä muutimme kerran
  47. ↑ Hjallis Harkimon poika debytoi Ilveksessä www.iltalehti.fi. Viitattu 15.10.2024.
  48. ↑ Helena Karihtala eroaa Ilta-Sanomat. 1.7.2008. Arkistoitu 13.8.2008. Viitattu 23.10.2009.
  49. ↑ Harkimot yhdessä Linnanmäellä, Hjalliksen uusi rakas mukana 7.9.2008. MTV3. Viitattu 23.10.2009.
  50. ↑ Hjallis Harkimo ja Helena Karihtala vahvistivat eronsa Ilta-Sanomat. 5.1.2011. Arkistoitu 6.1.2011. Viitattu 5.1.2011.
  51. ↑ Helena Karihtala jättää työt Sipoonrannassa Iltalehti. 3.9.2012. Arkistoitu 4.9.2012. Viitattu 3.9.2012.
  52. ↑ Jasmin Huusela: Tyttären osallistuminen Big Brotheriin tuli sokkina. Iltalehti 28. lokakuuta 2017, s. 28. Helsinki: Alma Media Finland.
  53. ↑ Hjallis Harkimo ryhtyi kasvissyöjäksi ja laihtui – ”Tuntuu tosi hyvältä” iltalehti.fi. Viitattu 23.4.2018.
  54. ↑ 06.12.2023 Itsenäisyyspäivä – Självständighetsdagen 06.12.2023 Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Leijonan ritarikunnat. Viitattu 6.12.2023.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Harkimon oma tuotanto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Muu kirjallisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikisitaateissa on kokoelma sitaatteja aiheesta Hjallis Harkimo.


Uudenmaan vaalipiirin kansanedustajat