Hohenzollern-Hechingen |
|||
---|---|---|---|
1576–1850 |
|||
|
|||
Pääkaupunki | Hechingen | ||
Uskonnot | katolisuus | ||
Viralliset kielet | saksa | ||
Tunnuslause | Nihil sine Deo | ||
Edeltäjä |
![]() |
||
Seuraaja |
![]() |
Hohenzollern-Hechingen oli kreivi- ja ruhtinaskunta Etelä-Saksassa nykyisessä Baden-Württembergin osavaltiossa. Ruhtinaskuntaa hallitsi Hohenzollernien švaabilainen (katolilainen) sukuhaara. Ruhtinaskunta oli olemassa vuosina 1576–1850.
Hohenzollern-Hechingenin kreivikunta luotiin vuonna 1576, kun Zollernin kreivikunta jaettiin kreivi Kaarle I:n kuoltua hänen kolmen poikansa kesken. Alueen oli lahjoittanut hänelle Pyhä saksalais-roomalainen keisarikunta. Samassa jaossa luotiin myös Hohenzollern-Haigerlochin ja Hohenzollern-Sigmaringenin kreivikunnat. Švaabilaisen haaran Hohenzollernit pysyivät katolilaisina, kun taas pohjoisen frankkilaisen haaran Hohenzollernit kääntyivät luterilaiseen uskoon. Hohenzollern-Hechingen sai ruhtinaskunnan arvon vuonna 1623. Ruhtinaskunta kuului vuosina 1806–1813 Reinin liittoon ja vuosina 1815–1850 Saksan liittoon. Vallankumousvuoden 1848 myötä Hohenzollern-Hechingenissä otettiin käyttöön demokratia, joka tuli virallisesti voimaan 16. toukokuuta 1848. Jo saman vuoden elokuussa Preussi miehitti maan, koska herttuakunnassa oli puhjennut levottomuuksia monarkistien ja demokratiaa kannattaneiden välillä. Konstantin Hohenzollern-Hechingen myi maansa sukulaiselleen Preussin kuningas Fredrik Vilhelm IV:lle. 12. maaliskuuta 1850 Hohenzollern-Hechingen yhdistyi Hohenzollern-Sigmaringenin kanssa ja niistä muodostettiin Hohenzollernsche Landen provinssi.