Homotherium | |
---|---|
Homotheriumin luuranko. |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Eläinkunta Animalia |
Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
Lahko: | Petoeläimet Carnivora |
Heimo: | Kissaeläimet Felidae |
Alaheimo: | †Sapelihammaskissat Machairodontinae |
Suku: |
†Homotherium Fabrini, 1890 |
Lajit | |
Katso myös | |
Homotherium oli sapelihammaskissasuku, jonka edustajia eli noin kolme miljoonaa – 10 000 vuotta sitten Euroopassa, Aasiassa, Afrikassa ja Amerikassa. Tunnetuin Homotherium oli Homotherium serum Pohjois-Amerikassa. Homotheriumin sapelimaiset yläkulmahampaat olivat lyhyemmät kuin Smilodonilla. Ne olivat kuitenkin kestävämmät kuin Smilodonilla, joten Homotherium pystyi tappamaan saaliinsa tarttumalla sitä kurkkuun ja pitämällä kiinni, kuten nykyiset leijonat tekevät.[1] Smilodon taas haavoitti saaliinsa sapelihampaillaan ja odotti sitten sen kuolevan verenvuotoon, sillä sen pitkät kulmahampaat murtuisivat, jos se kamppailisi saaliinsa kanssa.[1] Lajien saalistustavat erosivat siis toisistaan.[1] Homotherium oli nopea juoksija, ja sen leuat olivat yhtä vahvat kuin tiikerillä. Homotherium pyydysti muun muassa mammutin poikasia, antilooppeja, puhveleita ja mahdollisesti myös ihmisen esi-isiä. Teksasista, Friesenhahn Cave-luolasta, on löydetty Homotheriumin entinen pesäpaikka, johon ne olivat tuoneet paloiteltuja nuorten, noin kaksivuotiaiden mammuttien (kooltaan kafferipuhvelin kokoluokkaa) ruhoja.[2]
Homotherium hävisi Afrikasta 1,5 miljoonaa vuotta sitten, Euraasiasta 50 000 vuotta sitten ja Pohjois-Amerikasta 10 000 vuotta sitten.