Hopeakynä

Hans Holbein vanhempi: Ambrosius ja Hans Holbein, hopeakynäpiirustus 1511.
Leonardo da Vinci, Tytön pää, hopeakynä ja korostuksia valkoisella 1483, 18 x 15,9 cm.

Hopeakynä on kynä, jonka varteen on kiinnitetty hopeinen kärki.[1]

Hopeakynä oli suosituimmillaan renessanssin taiteessa Italiassa, Saksassa ja Hollannissa, vaikka se, samoin kuin sen lyijykärkinen muunnos, tunnettiin jo antiikin aikana.[1] Antiikin Kreikan ohella muinaisessa Egyptissä ja Roomassa käytettiin pieniä lyijykiekkoja piirtämiseen ja kirjoittamiseen. Euroopassa käytettiin myös 1300-luvulta alkaen hopean ohella lyijystä tai sinkistä tehtyjä kärkiä hopeakynissä.

Hopeakynällä voi piirtää vain liidulla tai luujauholla pohjustetulle alustalle. Kynän aluksi harmaa jälki muuttuu rusehtavaksi ajan myötä,[1] samoin kuin huonosti kiinnitetyt hopeayhdisteet valokuvassa.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Taiteen pikkujättiläinen, s. 220. (3. painos) Porvoo: WSOY, 1995. ISBN 951-0-16447-X

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Antoine, Beth. "Metalpoint Drawing: the History and Care of a Forgotten Art". Final paper published at http://bethantoine.com/research/Metalpoint_Final.pdf, November 2007.
  • Meder, Joseph. Das Buchleim von Silbersteft: Ein Trachtatlein fur Moler. Vienna: Gerlach and Wielding, 1909.
  • Streetman, John & O'Hern, John. "The Luster of Silver". Exhibition catalogue. Evansville Museum of Arts, Science and History, Evansville, IN. 2009
  • Watrous, James. The craft of Old Master drawings. Madison: The University of Wisconsin Press, 1957.
  • White, Susan Dorothea. Draw Like Da Vinci. London: Cassell Illustrated, 2006.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]