Hopeasulfadiatsiini
| |
Hopeasulfadiatsiini
| |
| Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
| Hopea-(4-aminofenyyli)sulfonyylipyrimidin-2-yyliatsanidi | |
| Tunnisteet | |
| CAS-numero | |
| ATC-koodi | D06 |
| PubChem CID | |
| DrugBank | |
| Kemialliset tiedot | |
| Kaava | C10H9N4O2SAg |
| Moolimassa | 357,152 |
| SMILES | Etsi tietokannasta: , |
| Fysikaaliset tiedot | |
| Sulamispiste | 285 °C |
| Farmakokineettiset tiedot | |
| Hyötyosuus | 1 % (hopea), 10 % (sulfadiatsiini)[1] |
| Metabolia | ? |
| Puoliintumisaika | ? |
| Ekskreetio | ? |
| Terapeuttiset näkökohdat | |
| Raskauskategoria |
? |
| Reseptiluokitus |
|
| Antotapa | Topikaalinen |
Hopeasulfadiatsiini (C10H9SN4O2Ag) on orgaaninen yhdiste ja sulfadiatsiinin hopeasuola. Yhdistettä voidaan käyttää lääketieteessä vakavien palovammojen hoitoon.
Ominaisuudet ja käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hopeasulfadiatsiini vaikuttaa niin grampositiivisiin kuin gramnegatiivisiin bakteereihin, muun muassa Escherischia- ja Staphylococcus- suvun lajeihin. Lisäksi se vaikuttaa moniin alkueläimiin ja sieniin. Sen antibioottiset ominaisuudet johtuvat sekä hopeaioneista että sulfadiatsiinista. Hopeasulfadiatsiini estää palovammaa infektoitumasta, mikä nopeuttaa paranemista. Yhdistettä käytetään voiteena, jota levitetään vamman alueelle tyypillisesti kahdesti päivässä toisen tai kolmannen asteen palovammojen hoidossa.[1][2][3]
Haittavaikutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tyypillisin hopeasulfadiatsiinin haittavaikutus on allerginen ihottuma. Ainetta ei suositella henkilöille, jotka ovat yliherkkiä sulfonamidiantibiooteille. Harvinaisempia haittavaikutuksia voivat olla methemoglobiinin muodostuminen vereen eli methemoglobinemia ja leukopenia eli vähäinen valkosolujen määrä veressä.[1][2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c Teri Moser Woo,Marylou V Robinson: Pharmacotherapeutics For Advanced Practice Nurse Prescribers, s. 680. F.A. Davis, 2015. ISBN 978-0803638273 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 11.2.2017). (englanniksi)
- ↑ a b Avi Shai,Howard I. Maibach: Wound Healing and Ulcers of the Skin, s. 154. Springer, 2005. ISBN 978-3-540-21275-1 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 11.2.2017). (englanniksi)
- ↑ Rosaleen Anderson,Paul Groundwater,Adam Todd,Alan Worsley: Antibacterial Agents, s. 118. John Wiley & Sons, 2012. ISBN 978-1-118-32544-5 Kirja Googlen teoshaussa (viitattu 11.2.2017). (englanniksi)