Horapollon | |
---|---|
Ὡραπόλλων | |
Henkilötiedot | |
Syntynyt | 300-luku Fainebythis, Panopolites, Egypti |
Kuollut | 400-luku |
Ammatti | kirjailija |
Kirjailija | |
Tuotannon kieli | muinaiskreikka |
Aikakausi | myöhäisantiikki |
Tyylilajit | grammatiikka |
Pääteokset | Homeroksesta, Temenika, Hieroglyfika(?) |
Aiheesta muualla | |
Löydä lisää kirjailijoitaKirjallisuuden teemasivulta |
|
Horapollon (m.kreik. Ὡραπόλλων, Hōrapollōn, lat. Horapollo; toimi n. 408–450 jaa.) oli antiikin kreikkalainen grammaatikko, joka eli myöhäisantiikin aikana ja oli kotoisin Egyptistä.[1][2]
Horapollon oli kotoisin Fainebythiin kylästä Egyptin Panopoliteen nomoksesta. Hän opiskeli Aleksandriassa ja myöhemmin Konstantinopolissa keisari Theodosius II:n aikana.[1][2] Horapollonin nimi yhdistää Horuksen ja Apollonin nimen; kreikkalaiset samastivat nämä kaksi jumalaa toisiinsa.
Horapollonin sanotaan kirjoittaneen Homeroksen runoutta käsitelleen teoksen Homeroksesta (Εἰς Ὅμηρον, Eis Homēron), kommentaareja (ὑπομνήματα, hypomnēmata) Alkaioksen ja Sofokleen runoudesta, sekä teoksen nimeltä Temenika (Τεμενικά), joka käsitteli temenoksia eli jumalille pyhitettyjä paikkoja.[1][2] Fotios puhuu Horapollonista grammaatikkona, ja sanoo hänen kirjoittaneen teoksen Peri tōn patriōn Aleksandreias (Περὶ τῶν πατρίων Ἀλεχανδρείας). Se saattoi kuitenkin olla toisen, myöhemmin keisari Zenonin aikana eläneen Horapollonin teos.[2]
Horapollonin nimissä on säilynyt hieroglyfien selitysteos Hieroglyfika (Ἱερογλυφικά). Ei ole kuitenkaan varmuutta siitä, onko sen kirjoittaja hän vai joku toinen Horapollon. Teoksen tekstissä kirjoittajan koko nimenä esiintyy ”Horapollon Niililäinen” (Horapollon Neilōos).[2][3] Hieroglyfika koostuu kahdesta kirjasta ja pitää sisällään yli sadan hieroglyfin selitykset. Kirjoittaja pyrkii selittämään hieroglyfejä niiden kuva-aiheiden kautta.[2][4]