Hovikaktukset | |
---|---|
![]() Disocactus amazonicus |
|
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Streptophyta |
Kaari: | Versokasvit Embryophyta |
Alakaari: | Putkilokasvit Tracheophyta |
Luokka: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alaluokka: | Koppisiemeniset Angiospermae |
Kladi: | Aitosirkkaiset eli eudikotyledonit |
Lahko: | Caryophyllales |
Heimo: | Kaktuskasvit Cactaceae |
Alaheimo: | Cactoideae |
Tribus: | Hylocereeae |
Suku: |
Hovikaktukset Disocactus Lindl. (1845) |
Hovikaktukset (Disocactus) on kaktuskasvisuku[1], johon monet niin sanotut lehtikaktukset kuuluvat. Niitä pidetään huonekasveina kookkaiden ja usein värikkäiden, päivällä auki olevien kukkiensa ja lehtimäisen ulkonäön vuoksi. Kukasta johtuu niiden tieteellinen sukunimikin, jonka alkuosa on kreikankielen dis 'kahdesti'; se viittaa kahteen kehälehtikiehkuraan.[2]
Hovikaktukset ovat pensasmaisia puiden oksilla kasvavia päällyskasveja (epifyyttejä) tai kivien päällä kasvavia litofyyttejä. Niiden varret ovat uurteisia, litistyneitä tai lehtimäisiä. Litteätkin varret voivat olla tyveltään liereitä. Piikit ovat sukasmaisia tai puuttuvat.[2]
Hovikaktusten suppilomaiset tai putkimaiset kukat sijaitsevat tavallisesti yksittäin. Toisinaan ne ovat vastakohtaisia (tsygomorfisia). Kehälehtien väri vaihtelee eri lajeilla ja on punainen, vaaleanpunainen, oranssinvärinen, kalpeankeltainen tai valkoinen. Hetiö on kaksikiehkurainen, ja ulompi kiehkura muodostaa toisinaan selvän nielukiehkuran. Hedelmä on marjamainen ja melkein paljaspintainen, siinä on vain muutamia pieniä suomuja.[2]
Hovikaktusten levinneisyys keskittyy Keski-Amerikkaan. Joitakin lajeja kasvaa Karibian alueella ja Etelä-Amerikan pohjoisosissa.[2]
Hovikaktukset ovat sademetsäkasveja.[2]
Hovikaktusten lajimäärä on (tässä) 16. Ne ryhmitellään viideksi alasuvuksi: Ackermannia, Aporocactus, Disocactus, Nopalxochia ja Wittia.[3]
Viljelyssä on tuotettu lukuisia lajien välisiä risteymiä.[4]