Huedan kuningaskunta

Hueda
1600-luku–1727
Valtiomuoto perinnöllinen monarkia
Kuningas Ensimmäinen:
Haholo
Viimeinen:
Huffon (1708–1727)
Pääkaupunki Savi
Väkiluku 100 000 (arvio)
Uskonnot vodoun
Kieli fon
Edeltäjä heimoalueita
Seuraaja  Dahomey

Huedan kuningaskunta (myös Xwéda, Whydah, Ouidah, Sahé tai Houéda[1]) oli monarkia Länsi-Afrikan rannikolla nykyisen Beninin rajojen sisällä. Maa oli merkittävä orjakaupan keskus 1600- ja 1700-luvuilla. Vuonna 1700 Huedan kuningaskunnalla oli rantaviivaa noin 16 kilometriä.[2] Kuningas Haffonin valtakauden aikana rantaviiva laajentui 64 kilometriin ja sisämaahan 40 kilometriin.[3] Huedan pääkaupunki oli Savi. Kuningaskunnan viimeinen kuningas oli kuningas Haffon, joka suistettiin vallasta vuonna 1727 Huedan tullessa valloitetuksi ja liitetyksi Dahomeyn kuningaskuntaan.

Savista noin 15 kilometrin päässä rannikolle päin sijaitsi jo kuningaskunnan aikana Ouidah, joka oli tärkeä kauppakaupunki.[4] Kuningaskunnan poliittisessa keskuksessa Savissa olivat kuninkaiden palatsit ja kaupungista hoidettiin kauppaa eurooppalaisten kanssa. Savi oli myös uskonnollinen keskus, jossa palvottiin pytonia jumalana.[1]

Kaupankäynti rannikolla oli niin voittoisaa, että Dahomeyn kuningas Agaja kiinnostui siitä. Vuonna 1727 dahomeyläiset etenivät Saviin ja polttivat kuninkaan palatsin maan tasalle. Palatsin raunioilla oli niin suuri poliittinen merkitys, että Agaja kielsi huedalaisia asumasta sen läheillä. Huedan viimeinen kuningas Huffon nousi hallitsijaksi vuonna 1708 ollessaan 13-vuotias. Hän kuoli karkotettuna maanpaossa vuonna 1733.[1]

Kaupan kasvu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Eurooppalaisten tehtaita Savissa vuonna 1745. Vasemmalta portugalilaisten, ranskalaisten, englantilaisten tehtaita varastoineen sekä kuninkaanlinnan alue.

Hueda alkoi itsenäistyä naapuristaan Alladasta. Eurooppalaisten kauppahuoneiden rakentaminen Saviin alkoi 1600-luvun ensimmäisellä neljänneksellä. Samaan aikaan kauppa suuntautui pois Alladasta, minkä takia Huedasta tuli rannikon huomattavin hallintokunta. Erään eurooppalaisen tarkkailijan mukaan Hueda oli pieni verrattuna sen naapuriin Alladaan, mutta hän totesi myös: ”Sen kauppa on kuitenkin määrältään suuri. Se saa aikaan niin suuren rikkauden, että jos joku maa haluaa julkistaa sodan sitä vastaan, he pystyvät ostamaan tarpeeksi apua tuhotakseen vihollisensa.” Hueda hyötyi ensimmäisenä naapurinsa Alladan kyvyttömyydestä monopolisoida rannikon kauppaa. Hueda väestö oli perimätiedon mukaan Alladan tavoin peräisin Tadosta ja sai alkunsa kiistoista vallanperijöiden välillä.[5] Ensimmäiset kirjalliset dokumentit Alladasta ovat vuodelta 1671. Silloin ranskalaiset perustivat kauppahuoneen Saviin. Myös englantilainen Royal African Company siirsi sinne toimintaansa vuonna 1682, jolloin Alladan Offraan jäi vain hollantilaisten kauppatoimintaa. Allada ja Hueda kilpailivat kaupankäynnistä, jonka takia Allada laski eurooppalaisille kauppiaille määrättyjä tulleja ja yritti suunnata kauppasaartoa Huedaan melko heikolla menestyksellä 1700-luvun alussa. Allada yritti suunnata kaupankäyntiä satamiinsa, mutta yleensä epäonnistui, vaikka sen rooli suurimpana myytyjen orjien tarjoajana jatkui.[5]

Tiheä asutus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alladan tavoin Hueda oli 1600–1700-luvuilla väkirikas kuningaskunta. Sen suuruuden on arveltu olevan noin 50 kilometriä itä–länsisuunnassa ja noin 35 kilometriä pohjois–eteläsuunnassa. Kuningaskunnan koko väestön suuruudeksi on arvioitu yli 100 000 asukasta, josta 20 000–30 000 koostui sotilaista. Savin väestö on kuvattu niin tiheäksi, että sen kaduilla kulkemisen kerrotaan olleen vaikeaa, vaikka ne olivat leveitä.[6]

Kuningaskunta koostui paikallisten hallitsijoiden johtamasta 26 kylästä tai pitäjästä. Pienen kuningaskunnan kuvattiin olevan niin tiheästi asutettu, että koko maan kerrottiin olevan yhtä kaupunkia, joka oli jaettu useisiin alueisiin, ja joita erottivat vain puutarhamaiset viljelysmaat.[6]

Savi toimi poliittisen pääkaupungin lisäksi maan suurimpana markkinapaikkana. Kukoistuksensa aikana Savin torilla saattoi käydä 5 000 asiakasta toripäivänä. Sieltä ostettiin paikallisia tuotteita, kuten suolaa, kankaita, koreja, kalebasseja ja saviastioita, sekä erilaisia maahan tuotuja tavaroita.[6]

Huedan hyvä asema Atlantin yli ulottuvassa kaupassa aiheutti sen merkittävän valta-aseman alueella. Sen pyrkiessä eroon riippuvuudesta naapuristaan Alladasta, käytiin maiden välillä vuosina 1670–1710 lukuisia kauppakiistoja, sotilaallisia kahakoita ja välillissotia, joka lopulta päättyi Alladan hegemoniasta vapautumiseen.[4]

Politiikka ja hallinto

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Huedan kuninkaan kruunajaiset.

Huedan poliittinen organisaatio muistutti paljon Alladan vastaavaa. Kuningas oli perinnöllinen hallitsija, joka harjoitti lainsäädäntövaltaa, määräsi veroja ja käytti laajoja oikeuksia alamaistensa omaisuuteen ja työhön. Huedan kuninkaiden poliittisen vallan lähde oli kuninkaallinen kantaisien kultti, jota juhlittiin sekä vuosittain, että uuden kuninkaan kruunajaisissa. Siihen kuului julkisia kulkueita uhrauksiin kuninkaallisilla hautapaikoilla, sekä varallisuuden jakaminen seuraajille.[7]

Alladassa ja Huedassa nämä kultit eivät saavuttaneet Dahomeyssa 1700-luvulla harjoitettujen mittoja. Xwédan rituaalien kierrossa tärkein oli Dangben, pyton-käärmejumalan kultti. Dangbea kunnioitettiin vuosittaisissa julkisissa kulkueissa, joita kuninkaasta suhteellisen erillinen pappisluokka organisoi.[7]

Englantilainen linnoitus Ouidahissa.

Myös Huedan hallintorakenne muistutti Alladan vastaavaa. Siinä oli kaksi ”suurkapteenia”, jotka määräsivät omista aloistaan. Myös Huedan taloudesta vastasi useita virkailijoita. ”Markkinoiden kapteeni” piti yllä järjestystä ja verojenkeruuta Ouidahissa. Vuoteen 1690 tullessa ”Valkoisten kapteeni” vastasi eurooppalaisten kaupoista Ouidahissa, jonka alaisena oli useita kapteeneita, jotka vastasivat jokaisesta Euroopan maasta tulevista kauppiaista.[7]

Hegemonia heikentyy

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Alladan tavoin Hueda kärsi sekä vallasta kilpailusta, että poliittisen hegemonian heikentymisestä 1700-luvun alussa. Suhteellisen itsenäiset virkailijat ja eliitit pyrkivät hyötymään Atlantin kauppaan osallistumisesta, jotka aiheuttivat epävakautta. Huedan viimeinen kuningas Huffon yritti ohjata ryhmittymiä pitämällä atlanttisesta kaupasta saatua varallisuutta, mutta maan mahtavimmat vastustivat sitä. Lopulta kilpailevat ryhmittymät liittyvät yhteen ja kuninkaan valta heikkeni huomattavasti. Tämä avasi ovet Dahomeyn valloitukselle.[8]

Kuninkaat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Jacob van der Schley: Juidan Kuninkaan kruunajaiset 1723

Houedan kuninkaita olivat:[1]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Monroe, J. Cameron: Precolonial State in West Africa. Cambridge University Press, 2014. (englanniksi)

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d Houngnikpo, Mathutrin C. ja Decalo, Samuel: Historical Dictionary of Benin, s. 203. The Screcrow Press, 2013. (englanniksi)
  2. ↑ Hutton, Catherine: The Tour of Africa: Containing a Concise Account of All the Countries in that Quarter of the Globe, Hitherto Visited by Europeans; with the Manners and Customs of the Inhabitants, Nide 2. Baldwin, Cradock and Joy, 1821. (englanniksi)
  3. ↑ Harms, Robert: The ’Diligent’: A Voyage through the Worlds of the Slave Trade arlindo-correia.com. 2003. Viitattu 21.8.2023. (englanniksi)
  4. ↑ a b Monroe, s. 50.
  5. ↑ a b Monroe 2014, s. 47.
  6. ↑ a b c Monroe 2014, s. 48.
  7. ↑ a b c Monroe 2014, s. 51.
  8. ↑ Monroe 2014, s. 52.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]