Humiriaceae

Humiriaceae
Humiria balsamifera -lajin kukinto
Humiria balsamifera -lajin kukinto
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Kasvit Plantae
Alakunta: Streptophyta
Kaari: Versokasvit Embryophyta
Alakaari: Putkilokasvit Tracheophyta
Luokka: Siemenkasvit Spermatophyta
Alaluokka: Koppisiemeniset Angiospermae
Ylälahko: Rosanae
Lahko: Malpighiales
Heimo: Humiriaceae
A.Juss., nom. cons.
Suvut
Katso myös

  Humiriaceae Wikispeciesissä
  Humiriaceae Commonsissa

Humiriaceae on pieni trooppinen kasviheimo koppisiemenisiin kuuluvassa, moniheimoisessa Malpighiales-lahkossa.

Tuntomerkit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Heimon kasvit ovat ainavihantia puita, joiden nivelten johtojännelieriössä on viisi lehtiaukkoa ja soluissa kalsiumoksalaattikiteitä. Lehdet sijaitsevat usein kahdessa rivissä ja ovat lyhytruotisia sekä tavallisesti hammaslaitaisia; korvakkeet ovat pieniä tai puuttuvat. Kukinto on viuhkomainen, kukat ovat melko pieniä. Verholehdet ovat kasvaneet yhteen ainakin tyveltään. Heteitä on tavallisesti 10–30, joskus enemmän. Palhot ovat myös kasvaneet yhteen ainakin tyveltään ja muodostavat putken; joskus heteet ovat kahtena kiehkurana. Ponnen lokeroside on leveä ja pidentynyt. Mesiäinen ulottuu palhojen tyveltä sikiäimen tyvelle ja on silmiinpistävä kohouma ja rengasmainen. Sikiäin on yhdislehtinen, yksivartaloinen ja luotit ovat pallomaisia tai vaihtelevassa määrässä liuskaisia. Kussakin sikiäimen lokerossa on tavallisesti yksi, joskus kaksi siemenaihetta. Hedelmä on luumarja, jossa on kannellinen ja toisinaan jopa viisisiemeninen kivi, jonka pinnalla on pihkamaista ainetta sisältäviä taskuja. Siemenessä on runsas valkuainen eli endospermi ja niukka ulkovalkuainen eli perispermi sekä hieman käyristynyt vihreä alkio.[1]

Levinneisyys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valtaosa heimon lajeista kasvaa trooppisessa Amerikassa. Osa suvusta Sacoglottis kasvaa myös Länsi-Afrikassa.[1]

Luokittelu

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Humiriaceae kuuluu Malpighiales-lahkon evoluutiopuussa kladiin, jossa on sen lisäksi heimot Achariaceae, Goupiaceae, Violaceae (orvokkikasvit), Passifloraceae (passiokasvit), Lacistemataceae ja Salicaceae (pajukasvit). Kladin ominaisuus on siemenen ravintovaraston eli endospermin pysyvyys. Kladi lienee kehittynyt noin 110–101 miljoonaa vuotta sitten.[1]

Humiriaceae käsittää kahdeksan sukua ja 50 lajia. Suurimmat suvut ovat 16-lajinen Vantanea ja 12-lajinen Humiriastrum. Heimon ikäarvio on 20 miljoonan vuoden paikkeilla.[1]

Heimoon kuuluvat suvut[2]:

Kuvia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d Stevens 2001 –, viittaus 10.2.2015
  2. ↑ http://data.kew.org/cgi-bin/vpfg1992/genlist.pl?HUMIRIACEAE

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]