Hát bội

Oopperaesitys.

Hát bội tai hát tuồng on vietnamilaista oopperaa. Ooppera on peräisin Kiinasta ja siinä on huomattavia vaikutteita kiinalaisesta oopperasta. Perinteisesti hát bội oli hovioopperaa ja se kukoisti etenkin yhdessä keisarillisen pääkaupunki Huến kanssa 1800-luvulla.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Oopperanäyttelijöitä valokuvassa vuodelta 1874.

Kiinalainen ooppera levisi Vietnamiin 1200- ja 1300-lukujen aikana. Tarinan mukaan sen toi maahan[1] mongolien sotaretkillä Vietnamiin vuonna 1285[2] sotavangiksi jäänyt tunnettu kiinalaisen oopperan näyttelijä tai joukko näyttelijöitä. Vietnamissa hän opetti oopperaa paikallisille, joiden esityksistä kehittyi edlleen nykyinen hát bội sen levitessä ympäri maata.[1] Hát bội oli varsinkin aluksi lähes pelkästään hovioopperaa. 1600-luvulla elänyt näytelmäkirjailija Đào Duy Từ teki sitä tunnetuksi myös tavallisemman kansan keskuudessa. Nykyisen Vietnamin eteläosiin ooppera levisi Nguyễn-dynastian valtakauden valloitusten aikana 1700- ja 1800-lukujen aikana.[2]

Hát bộin kulta-aikaa oli 1800-luku ja se kukoiti yhtä aikaa keisarillisen pääkaupunki Huến kanssa.[1] Sen kehitystä tuki etenkin keisari Tự Đức, jonka kaudella Hát bộin voidaan katsoa kehittyneen nykymuotoonsa.[2] Oopperaan ilmaantui puhtaasi vietnamilaista ohjelmistoa, minkä lisäksi kiinalaisia näytelmiä muokattiin hát bội-ohjelmistoon. Kirjailija Đào Tấn kirjasi ylös aiemmin vain puhuttuna perinteenä olemassa ollutta oopperareprtuaaria. 1900-luvulla oopperan tarkasti määriteltyä rakennetta pyrittiin löyhentämään ja oopperalle tyypillisten kiinalaisten lainasanojen määrää vähentämään, jotta oopperaa pystyttäisiin esittämään laajemmalle yleisölle. Oopperaperinne oli lähes kadota 1900-luvun sotien aikana. Viimeinen suuri oopperaryhmä entisessä keisarillisessa pääkaupungissa Huếssa lakkautti toimintansa vuonna 1945. Sittemmillä vuosikymmenillä ooppera ei saanut tukea valtiolta.[2]

Piirteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Hát bội-oopperassa on huomattavia vaikutteita kiinalaisesta oopperasta. Kiinalaisia lainauksia on esimerkiksi näyttelijätekniikassa, puvustuksessa, naamioinnissa ja ooppera sisältää myös kiinalaisia lainasanoja.[1] Teemoiltaan oopperat voidaan jakaa sotilaallisiin ja kodin asioihin keskittyviin näytelmiin. Sotilaalliset oopperat kertovat usein tarinoita Kiinan tai Vietnamin legendaarisesta historaista tai kokonaan fiktiivisistä kamppailuista esimerkiksi eri hallitsijoiden välillä. Kodin asioihin keskittyvien oopperoiden tyypillinen piirre on kärsimyksen kuvaaminen.[2]

Hát bội-oopperan esityslava on yleensä tyhjä yhtä pöytää ja kahta tuolia lukuun ottamatta. Pöytä ja tuolit voivat toimia esityksen puolesta paitsi huonekaluina, mutta myös esimerkiksi linnan tai luolan asemassa. Näyttelijöiden puvustus ja naamiointi riippuu heidän esittämästään hahmosta. Musta saattaa kuvastaa esimerkiksi rohkeutta, punainen vihaa, valkoinen petollisuutta ja kulta jumalallisuutta. Lavan näytelmää ja laulua säestävät kieli- ja lyömäsoittimet.[2]

Perinteisesti hát bội oli etenkin hovin ja sivistyneistön oopperaa. Oopperalla välitettiin konfutsealaista moraalioppia.[1]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e Marja-Leena Heikkilä Horn ja Jukka O. Miettinen: Kaakkois-Aasia - Historia ja kulttuurit, s. 329, 332. Helsinki: Kustannusosakeyhtiö Otava, 2000. ISBN 951-1-15771-X
  2. ↑ a b c d e f José Maceda, Philip S. Rawson Maung Htin Aung ja James R. Brandon: Southeast Asian arts (Vietnam - The opera) Encyclopædia Britannica. Viitattu 5.11.2019. (englanniksi)