Hörtsö
| Hörtsö | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Caryophyllales |
| Heimo: | Revonhäntäkasvit Amaranthaceae |
| Suku: | Hörtsöt Axyris |
| Laji: | amaranthoides |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Axyris amaranthoides |
|
| Katso myös | |
Hörtsö (Axyris amaranthoides) on revonhäntäkasveihin (Amaranthaceae) kuuluva kasvilaji.
Ulkonäkö ja koko
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yksivuotinen hörtsö kasvaa 30–80 cm korkeaksi. Kasvin varsi on pysty, tähtikarvainen ja etenkin yläosasta haarova. Kukalliset haarat ovat pitkälti lehdettömiä, latvaosasta pienilehtisiä. Kierteisesti olevat lehdet ovat lyhytruotisia ja 4–10 cm pitkiä. Lehtilapa on kapeanpuikea, ehytlaitainen tai joskus alimmissa lehdissä hampainen, päältä vihreä ja kalju sekä alta ruskehtava ja tähtikarvainen. Kukinnot ovat lyhyitä tähkiä. Kukat ovat yksineuvoisia ja lehtihankaisia. Kukan kehä on kolme- tai harvoin neli- tai viisilehtinen. Hedekukat ovat tähkänä varren latvassa ja haarojen päissä olevien emikukkatähkien kärjessä. Heteitä on 3–5 kappaletta. Suomessa hörtsö kukkii elo-syyskuussa. Hedelmä on ruskea pähkylä, joka sijaitsee kahden tyvestään yhteenkasvaneen siiven välissä. Suomessa pähkylät eivät tavallisesti ehdi kehittymään.[1][2]
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alun perin hörtsö on kotoisin Aasiasta, Venäjältä ja Kaakkois-Euroopasta.[1][2] Suomessa hörtsö on harvinainen uustulokas, jota on tavatta Etelä- ja Kaakkois-Suomessa, Pohjanlahden rannikkokaupungeissa sekä Koillis-Lapissa.[1]
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Suomessa hörtsö on tulokaslaji, jota on tavattu myllyillä, kaatopaikoilla ja tienvarsilla.[1]
Käyttö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hörtsö sopii myös ihmisravinnoksi.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Retkeilykasvio. Toim. Hämet-Ahti, Leena & Suominen, Juha & Ulvinen, Tauno & Uotila, Pertti. Luonnontieteellinen keskusmuseo, Kasvimuseo, Helsinki 1998.
- Suuri Pohjolan kasvio. Toim. Mossberg, Bo & Stenberg, Lennart. Kustannusosakeyhtiö Tammi, Helsinki 2005 (2003). ISBN 951-31-2924-1