INSAT

INSAT
INSAT 1-B
INSAT 1-B

INSAT (engl. Indian National SATellite system) on intialainen tietoliikennesatelliittien perhe, jonka satelliitit toimivat geostationaarilla kiertoradalla.

Satelliitit kehittää ja niitä operoi yhteisyritys, jonka osakkaita ovat Department of Space (DOS, Avaruusministeriö), Tietoliikenneministeriö ja Intian ilmatieteen laitos (India Meteorological Department), All India Radio-radioyhtiö ja Doordarshan-yhtiö.

Historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäinen INSAT, INSAT-1B, laukaistiin vuonna 1983. Sen rakensi Ford Aerospace Yhdysvalloissa. Se korvasi INSAT-1A:n, jonka operoinnin aloitus epäonnistui vuonna 1982, kun satelliitin aurinkopaneelit eivät auenneet. Syynä oli mahdollisesti yhdysvaltalaisen Thor-Delta-kantoraketin aikaansaama ylikuormitus, koska vakuutus korvasi intialaisille 62 miljoonaa dollaria yhdysvaltalaisten epäonnistumisesta, joka kului seuraavan Yhdysvalloista ostetun satelliitin maksuihin.

INSAT avaruussegmentissä oli vuonna 2007 toiminnassa INSAT-1D, joka oli INSAT-1-sarjan viimeinen. Se laukaistiin vuonna 1990.

INSAT-2A laukaistiin 7. heinäkuuta 1992, INSAT-2B laukaistiin heinäkuussa 1993 ja INSAT-2C 7. joulukuuta 1995. INSAT-2DT ostettu ARABSAT-organisaatiolta. INSAT-2E laukaistiin 3. huhtikuuta 1999. ISRO on vuokrannus transpondereita (36 MHz kaistanleveyseksvivalentti, C-kaista) INSAT-2E:sta länsimaiden omistamalle INTELSATille.

INSAT-3B laukaistiin 22. maaliskuuta 2000. INSAT-3C laukaistiin 4. tammikuuta 2002. INSAT-3A laukaistiin 10. huhtikuuta 2003. INSAT-3E laukaistiin 28. syyskuuta 2003.

INSAT 4A ja INSAT 4B ovat Intian niemimaalle tietoliikennettä välittäviä satelliitteja, joissa on 12 Ku- ja 12 C-kaistan transponderia. Ne ovat ISROn suunnittelemia ja rakentamia. Kummankin paino on noin 3200 kg tankattuna. Kesällä 2010 INSAT-4B:n toinen aurinkopaneli lakkasi tuottamasta sähköä satelliitin tarpeisiin. [1]

INSAT-4-sarjaa aiotaan valmistaa seitsemän satelliittia, INSAT-4A - INSAT-4G, joista INSAT-4D olisi varalaite. Vuonna 2007 INSAT-systeemissä on noin 250 transponderia eri taajuusalueilla.

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]