Ibrutinibi
| |
Systemaattinen (IUPAC) nimi | |
1-[(3R)-3-[4-amino-3-(4-fenoksifenyyli)pyratsolo[3,4-d]pyrimidin-1-yyl]ipiperidin-1-yyl]iprop-2-en-1-oni | |
Tunnisteet | |
CAS-numero | |
ATC-koodi | L01 |
PubChem CID | |
DrugBank | |
Kemialliset tiedot | |
Kaava | C25H24N6O2 |
Moolimassa | 440,502 |
SMILES | Etsi tietokannasta: | ,
Farmakokineettiset tiedot | |
Hyötyosuus | ? |
Proteiinisitoutuminen | 97,3 %[1] |
Metabolia | hepaattinen |
Puoliintumisaika | 4–13 tuntia[1] |
Ekskreetio | ulosteiden mukana |
Terapeuttiset näkökohdat | |
Raskauskategoria |
? |
Reseptiluokitus |
|
Antotapa | oraalinen |
Ibrutinibi (C25H24N6O2) on pyratsolopyrimidiinijohdannaisiin kuuluva orgaaninen yhdiste. Yhdistettä käytetään lääketieteessä syöpälääkkeenä. Ibrutinibi kuuluu WHO:n keskeisimpien lääkeaineiden luetteloon[2].
Ibrutinibin vaikutukset perustuvat siihen, että se sitoutuu entsyymiin, jota kutsutaan Brutonin tyrosiinikinaasiksi, ja estää sen toiminnan. Sitoutuminen tapahtuu ATP:n sitoutumiskohdan kysteiiniaminohappoon joka reagoi ibrutinibin kanssa Michael-additiolla. Entsyymin toiminnan estymisen jälkeen useat syöpäsolujen erilaistumisen ja jakaantumisen kannalta keskeiset toiminnot häiriintyvät ja solut kuolevat. Ibrutinibia käytetään muun muassa kroonisen lymfaattisen leukemian, manttelisolulymfooman ja Waldenströmin makroglobulinemian hoidossa. Lääkeaine annostellaan tablettina.[1][3][4][5]
Ibrutinibi voi aiheuttaa haittavaikutuksinaan ripulia, ihottumaa, keuhkokuumeen, verenvuotoa, kohonnutta verenpainetta ja neutropeniaa. Vakavimpia haittavaikutuksia ovat sydäntapahtumat kuten eteisvärinä.[1][6][7]
Ibrutinibia valmistetaan kuusivaiheisella reitillä lähtien o-fenoksibentsoyylikloridista. Keskeinen valmistuksessa käytetty kemikaali on kiraalinen 3-hydratsinopiperidiinijohdannainen.[8]