Idännokiperhonen
| Idännokiperhonen | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Niveljalkaiset Arthropoda |
| Alajakso: | Kuusijalkaiset Hexapoda |
| Luokka: | Hyönteiset Insecta |
| Lahko: | Perhoset Lepidoptera |
| Alalahko: | Glossata |
| Osalahko: | Erilaissuoniset Heteroneura |
| Yläheimo: | Päiväperhoset Papilionoidea |
| Heimo: | Täpläperhoset Nymphalidae |
| Alaheimo: | Heinäperhoset Satyrinae |
| Tribus: | Satyrini |
| Suku: | Nokiperhoset Erebia |
| Laji: | euryale |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Erebia euryale |
|
| Katso myös | |
Idännokiperhonen (Erebia euryale) on täpläperhosten heimoon ja heinäperhosten alaheimoon kuuluva keskikokoinen päiväperhonen. Lajista on kuvattu useita alalajeja tai muotoja.
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Idännokiperhosen etusiiven pituus on noin 20–23 mm. Siipien yläpinnan pohjaväri on ruskeanmusta. Siipiripset ovat täpläiset. Nimialalajilla on siipien yläpinnan postdiskaalialassa leveähköt punakeltaiset juovat. Juovassa on pieniä mustia silmätäpliä, jotka koiraalla ovat usein terättömiä ja naarailla yleensä valkoteräisiä. Siipien alapinnalla postdiskaalialan juovassa olevat silmätäplät ovat myös koirailla valkoteräisiä. Naarailla juova on takasiiven alapinnalla vaalea. Postdiskaalialan juovan yhtenäisyys ja silmätäplien määrä vaihtelevat eri alalajeilla.
Alalajilla Erebia euryale euryaloides etusiiven yläpuolen postdiskaalialan juova on hajautunut erityisesti siiven alaosassa täpliksi, ja takasiivessä se on erillisinä täplinä. Etusiiven alapuolella postdiskaalialan juova on levinnyt siiven tyveen päin, jolloin koko siiven tyviosa näyttää ruskeanpunaiselta.
Laji muistuttaa erittäin paljon yleistä, ja niin ikään ulkonäöltään muuntelevaa metsänokiperhosta (Erebia ligea) ja lajien luotettava erottaminen on hyvin vaikeaa.
-
Erebia euryal adyte ♂ -
Erebia euryal adyte ♂ △
_Erebia_euryale_adyte_-_Lac_de_Tignes_Savoie_France_-_male_dorsal.jpg)
_Erebia_euryale_adyte_-_Lac_de_Tignes_Savoie_France_-_male_ventral.jpg)
Levinneisyys
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Idännokiperhonen on levinnyt hajanaisesti Etelä- ja Keski-Euroopan vuoristoihin, Pohjois- ja Etelä-Venäjälle, Uralille ja Altaille. Nimialalaji Erebia euryale euryale sekä alalajit Erebia euryale ocellaris ja Erebia euryale adyte esiintyvät Etelä- ja Keski-Euroopan vuoristoissa. Jälkimmäisiä on pidetty myös nimialalajin muotoina.
Alalaji Erebia euryale euryaloides esiintyy Itä-Karjalassa, Laatokan seudulla ja mahdollisesti myös idempänä Pohjois-Venäjällä. Tämä alalaji on tavattu nykyisen Suomen alueella yhden kerran Lieksassa.[1]
Elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Idännokiperhosen elinympäristöä on vuoristossa esiintyvillä alalajeilla metsämaasto 1 000–2 000 metrin korkeudessa. Alalaji Erebia euryale euryaloides elää kosteahkoilla hakamailla alangoilla.
Lentoaika ja elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lentoaika on vuoristojen alalajeilla heinä–elokuu, alalajilla Erebia euryale euryaloides kesäkuun lopulta heinäkuun lopulle.
Ravintokasvi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Toukan ravintokasveja ovat muun muassa tesmat (Milium), nadat (Festuca) ja verihirssit (Digitaria).
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Lionel G. Higgins, Norman D. Riley, suom. Olavi Sotavalta: Euroopan päiväperhoset. Kustannusosakeyhtiö Tammi, 1973. ISBN 951-30-2311-7