Igor Butman

Igor Butman

Igor Mihailovitš Butman (ven. И́горь Миха́йлович Бу́тман; s. 27. lokakuuta 1961 Leningrad) on venäläis-yhdysvaltalainen jazzsaksofonisti.[1]

Butman aloitti 11-vuotiaana klarinetinsoiton. Hän kuitenkin siirtyi teini-ikäisenä saksofoniin ja sai opetusta Gennadi Golšteinilta. Butman pääsi jo opiskeluaikanaan soittamaan David Gološtšjokinin yhtyeeseen. Hän osallistui myös Sergei Kurjohinin, Kinon ja Akvariumin konsertteihin ja levytyksiin.[1] 1980-luvun alkupuolella Butman liittyi Oleg Lundstremin big bandiin ja pian myös Nick Levinovskyn Allegro-yhtyeeseen. Vuonna 1987 hän muutti Yhdysvaltoihin.[2] Siellä hän valmistui Berklee College of Musicista opiskeltuaan saksofoninsoittoa ja sävellystä.[1] Butman soitti Grover Washington Jr.:n albumilla Then & Now (1988). Hän kiersi myös Dave Brubeckin, Chick Corean, Pat Methenyn ja Lionel Hamptonin kanssa. Vuonna 1993 ilmestyi hänen ensimmäinen oma albuminsa Falling Out (1993).[2]

Butman on myöhemmällä urallaan jatkanut omien kokoonpanojensa johtamista, kansainvälistä esiintymistä ja levyttämistä.[1] Hän on myös johtanut jazzklubeja Moskovassa.[2] Hän perusti vuosittaisen Sotšin jazzfestivaalin ("AquaJazz").[3] Butman oli Juri Bašmetin kanssa kantaesittämässä Igor Raihelsonin klassista musiikkia ja jazzia yhdistelevää Jazzsarjaa alttoviululle, saksofonille, pianolle ja orkesterille vuonna 1998. Hän on myös muissa yhteyksissä esiintynyt Bašmetin ja tämän Moskovan solistit -orkesterin kanssa.[1]

Butmanille on myönnetty Venäjän valtionpalkinto (2004) ja Venäjän kansantaiteilijan arvonimi (2011). Butmanin veli on jazzrumpali Oleg Butman.[1]

Politiikka

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Butman on esiintynyt henkilökohtaisesti Vladimir Putinille.[4] Hän esiintyi myös yhteisesti Bill Clintonille ja Putinille näiden ollessa maidensa presidentteinä.[2] Clinton luonnehti Butmania suosikikseen elossa olleiden saksofonistien joukosta.[5] Butmanin ihailijoihin on kuulunut myös Michael McFaul.[6]

Butman liittyi Yhtenäinen Venäjä -puolueeseen ja pääsi korkeaan toimielimeen puolueen sisällä.[6] Hänen poliittista toimintaansa Venäjällä on kyseenalaistettu hänen kaksoiskansalaisuutensa johdosta.[5] Vuonna 2014 Butman kuului yli viidensadan kulttuurivaikuttajaan ryhmään, jonka jäsenet allekirjoittivat Venäjän kulttuuriministeriön julkaiseman avoimen kirjeen, jossa osoitettiin vahva tuki Venäjän toiminnalle Ukrainassa.[6] Vuonna 2015 Butman esiintyi jazzfestivaalilla Koktebelissä Venäjän miehittämällä Krimin niemimaalla, vaikka kertomansa mukaan hän oli saanut Yhdysvaltain ulkoministeriöltä 30. elokuuta 2015 pyynnön jättää esiintyminen väliin.[6][5] Esiintymisellään Butman rikkoi Venäjään kohdistettuja pakotteita.[5] Hän kuitenkin ilmoitti 31. elokuuta 2015, ettei pidä Yhdysvaltoja Venäjän vihollisena, minkä lisäksi hän kertoi uskovansa maiden välisten suhteiden muuttuvan hyviksi. Venäläinen oppositiojohtaja Aleksei Navalnyi kritisoi Butmania tekopyhyydestä, koska hän oli kansalaisuuden ottaessaan sitoutunut toisaalta Yhdysvaltain puolustamiseen ja Yhtenäiseen Venäjään liittyessään toisaalta sitoutunut edistämään Putinin politiikkaa.[6]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e f Игорь Бутман Kino-teatr.ru, viitattu 13.1.2024 (venäjäksi)
  2. ↑ a b c d Igor Butman World of Jazz, viitattu 13.1.2024 (englanniksi)
  3. ↑ David Richardson, Igor Butman And The Moscow Jazz Orchestra At Aquajazz Festival Jazz Near You 5.8.2016, viitattu 13.1.2024 (englanniksi)
  4. ↑ Sunil Sampat, Jazz Corner: When Putin Summoned His Favourite Jazz Sax Player from Mumbai Rolling Stone India 22.3.2022, viitattu 13.1.2024 (englanniksi)
  5. ↑ a b c d Putin Pal, Pro-Crimea-Annexation Musician Shortlisted for a Grammy Kyiv Post 4.11.2022, viitattu 13.1.2024 (englanniksi)
  6. ↑ a b c d e Carl Schreck, Pro-Kremlin Russian Jazz Icon Roasted Over U.S. Citizenship Radio Free Europe/Radio Liberty 31.8.2015, viitattu 13.1.2024 (englanniksi)