Ihmisiä hotellissa | |
---|---|
Week-End at the Waldorf | |
Ohjaaja | Robert Z. Leonard |
Käsikirjoittaja |
|
Perustuu | Vicki Baumin romaaniin (1929) ja näytelmään (1930) Loistohotelli (Menschen im Hotel) |
Tuottaja | Arthur Hornblow Jr. |
Säveltäjä | Johnny Green |
Kuvaaja | Robert Planck |
Leikkaaja | Robert Kern |
Pääosat | |
Valmistustiedot | |
Valmistusmaa | Yhdysvallat |
Tuotantoyhtiö | Metro-Goldwyn-Mayer |
Levittäjä | Metro-Goldwyn-Mayer |
Ensi-ilta |
|
Kesto | 130 minuuttia |
Alkuperäiskieli | englanti |
Aiheesta muualla | |
IMDb | |
Elonet | |
AllMovie | |
Ihmisiä hotellissa (engl. Week-End at the Waldorf) on vuonna 1945 ensi-iltansa saanut Robert Z. Leonardin ohjaama yhdysvaltalainen draamakomediaelokuva, jonka pääosissa ovat Ginger Rogers, Lana Turner, Walter Pidgeon, Van Johnson, Edward Arnold, Keenan Wynn ja Robert Benchley. Elokuva perustuu Vicki Baumin vuonna 1929 julkaistuun romaaniin ja vuonna 1930 julkaistuun näytelmään Loistohotelli, jonka pohjalta Guy Bolton laati sovituksen ja Sam sekä Bella Spewack laativat käsikirjoituksen.[1][2]
Ihmisiä hotellissa sai teatteriensi-iltansa Yhdysvalloissa lokakuussa 1945 ja Suomessa helmikuussa 1947.[1][2]
New Yorkin Waldorf-Astoria-hotelli on vilkas vieraista ja risteävistä tarinoista. Elokuvatähti Irene Malvern (Ginger Rogers) taistelee masennusta vastaan odottaessaan uusimman elokuvansa ensiesitystä. Chip Collyer (Walter Pidgeon) on sanomalehden kokenut sotakirjeenvaihtaja, jonka aikomuksena on matkustaa Eurooppaan. James Hollis (Van Johnson) on sodassa haavoittunut lentäjä, joka odottaa riskialtista leikkausta. Kiero Martin X. Edley (Edward Arnold) punoo juoniaan, kun taas pikakirjoittaja Bunny Smithin (Lana Turner) tavoitteena on rikastua. Kaikki saavat lopulta ratkaisunsa viikonlopun päättyessä, kun hotellihuoneet luovutetaan.[1][3]
Ginger Rogers | … | Irene Malvern |
Lana Turner | … | Bunny Smith |
Walter Pidgeon | … | Chip Collyer |
Van Johnson | … | kapteeni James Hollis |
Edward Arnold | … | Martin X. Edley |
Keenan Wynn | … | Oliver Webson |
Robert Benchley | … | Randy Morton |
Phyllis Thaxter | … | Cynthia Drew |
Leon Ames | … | Henry Burton |
Lina Romay | … | Juanita |
Samuel S. Hinds | … | herra Jessup |
Porter Hall | … | Stevens |
Elokuvassa esiintyy lisäksi Xavier Cugat orkestereineen.[1]
Elokuva on uudelleenfilmatisointi Edmund Gouldingin ohjaamasta Metro-Goldwyn-Mayerin elokuvasta Grand Hotel (1932), jonka pääosissa ovat Greta Garbo, John Barrymore, Joan Crawford, Wallace Beery ja Lionel Barrymore. Uudelleenfilmatisointiin tehtiin kuitenkin muutamia muutoksia. Grand Hotel sijoittuu Berliiniin, kun taas Ihmisiä hotellissa -elokuvan tapahtumapaikkana on New York. Lisäksi alkuperäiselokuvassa Garbon näyttelemä balettitanssija on uudelleenfilmatisoinnissa Ginger Rogersin näyttelemä elokuvatähti.[1] Ihmisiä hotellissa -elokuvaan sisällytettiin kuitenkin intermediaalisia viittauksia Grand Hoteliin.[4]
Kun elokuvan studion MGM:n ja Waldorf-Astoria-hotellin johdon välillä oli elokuvaan liittyviä oikeudellisia riitoja, MGM melkein muutti kaksi miljoonaa dollaria maksavan elokuvan tapahtumapaikan San Franciscoon ja nimeksi Palace in the Sky lokakuussa 1944. Riitoihin liittyi muun muassa kiista siitä, pitäisikö elokuva kuvata värillisenä vai mustavalkoisena. Hotellin johto oli värielokuvan kannalla, sillä sen mielestä mustavalkokuvaus ei tekisi hotellille oikeutta. Hotellin johdon toiveesta huolimatta elokuva päädyttiin kuvaamaan mustavalkoisena. Hotellin johto ei kuitenkaan nostanut syytettä studiota kohtaan nimensä käytöstä.[1]
Elokuvan pääosaan harkittiin alun perin muun muassa Judy Garlandia keväällä 1944.[1]
Ihmisiä hotellissa -elokuvan tuotanto alkoi marraskuun alussa 1944 ja päättyi helmikuun alussa 1945. Elokuva kuvattiin MGM:n studioilla Culver Cityssä ja Waldorf-Astoria-hotellissa New Yorkissa. Vaikka elokuva sijoittuu New Yorkiin, se kuvattiin pääosin MGM:n studioilla, jonne rakennettiin Waldorf-Astoria-hotellin tiloista tarkkoja jäljennöksiä. Joitain elokuvan sisä- ja ulkokohtauksia kuvattiin kuitenkin New Yorkissa.[1]
Elokuvan musiikin sävelsi Johnny Green, ja siinä esiintyvät lisäksi kappaleet ”And There You Are” ja ”Guadalajara”. Ensimmäisen kappaleen sävelsi Sammy Fain ja sanoitti Ted Koehler, ja toisen kappaleen sävelsi ja sanoitti Pepe Guízar.[1]