Iljušin Il-18

Iljušin Il-18
Aviakompanija Rossijan Il-18
Tyyppi	matkustaja- ja kuljetuslentokone
Alkuperämaa	Neuvostoliitto
Valmistaja	Iljušin
Ensilento	4. heinäkuuta 1957[1]
Esitelty	1959
Valmistusmäärä	800
Infobox OK

Iljušin Il-18 on neuvostoliittolainen matkustaja- ja kuljetuskone, jonka pohjalta on kehitetty tiedustelukone Iljušin Il-20, taistelunjohtokone Iljušin Il-22 sekä kaukomeritiedustelukone ja sukellusvenetorjuntakone Iljušin Il-38.

Iljušin Il-18 oli Aeroflotin ensimmäinen potkuriturbiinikone, joka suunniteltiin Vickers Vanguardin ja Lockheed Electran kaltaiseksi keskipitkän matkan matkustajakoneeksi. Ensimmäisen kerran prototyyppi lensi 4. heinäkuuta 1957 neljällä Kuznetšov NK-4 -potkuriturbiinimoottorilla varustettuna. Ensilennon jälkeen tuotettiin neljä muuta prototyyppiä ja 20 koneen mallisarja, josta osa varustettiin Ivženko AI-20 -moottorein, jotka tulivat myös ensimmäisen tuotantokoneen moottoreiksi. Koelennot suoritettiin loppuun maaliskuussa 1958 ja tuotanto oli alkanut 1957 päättyen 1968. ^lähde?

Ensimmäisissä tyypeissä Il-18 ja Il-18B oli tilaa 84 matkustajalle, mutta ongelmia moottoreiden kanssa. 111-paikkaista Il-18V:ä ryhdyttiin valmistamaan 1961. Pidemmän matkan Il-18I:ä ryhdyttiin valmistamaan 125-paikkaisena lisäpolttoainetankein. Se ei kuitenkaan tullut käyttöön, vaan sen tarjoama kokemus ja ominaisuudet hyödynnettiin 125-paikkaisessa Il-18D:ssä, mikä tuli käyttöön 1966. Viimeisin valmistukseen tuleva malli oli Il-18E, jossa oli Il-18D:n laaja runko ja Il-18V:n siivet. ^lähde?

Venäjän laivasto omaksui tyypin Iljušin Il-38 -muodossa sukellusvenetorjunta- ja kaukomeritiedustelukoneena. Venäjän ilmavoimien lisäksi joitain koneita on käytössä^milloin? edelleen pääasiassa kuljetuskoneina. ^lähde?

Käyttäjät

• Aeroflot
• Alada (Angola, 2 kpl)
• Air Zory (Bulgaria, 1 kpl)
• Tianjinin teknillinen koulu (Kiina, 1 kpl)
• Aero Carribean ja Cubana (Kuuba, 3 kpl)
• CAA (Kongo, 2 kpl)
• Da Allo Airlines (Djibuti, 1 kpl)
• Juznaja, Ex Air Cess, Irbis, Ex Phoenix, Lignes Aeriennes Tchad, Tretjakovo, Alfa Line (Kazakstan, 7 kpl)
• Pecotox Air, Renan Air, Vichi Air Company (Moldova, 3 kpl)
• Air Koryo (Korean demokraattinen kansantasavalta, 4 kpl)
• Romavia (Romania, 1 kpl)
• Venäjän ilmavoimat, Krivoi Rogin teknillinen koulu, Tretjakovo Air Lines, Venäjän valtion kuljetusyhtiö, IRS Aero, Elf Air, Ram Air, Domodedovo Airlines, Zhukovskin tutkimusinstituutti, Gromov Air (Venäjä, 14 kpl)
• Expo Aviation (Sri Lanka, 2 kpl)
• Lvov Airlines, Tavria MAK, Air Ukraine, Kryla (Ukraina, 4 kpl)
• Phoenix Aviation, Star Lines, Anikay Air (Yhdistyneet arabiemiraatit 17 kpl)

Tekniset tiedot

Lähde: ^lähde?

Yleiset ominaisuudet

• Miehistö: 9
• Matkustajat: 65–120
• Pituus: &&&&&&&&&&&&&035.090000035,90 m
• Kärkiväli: &&&&&&&&&&&&&037.040000037,40 m
• Korkeus: &&&&&&&&&&&&&010.017000010,17 m
• Siipipinta-ala: &&&&&&&&&&&&0140.&&&&00140 m²
• Tyhjäpaino: &&&&&&&&&&035000.&&&&0035 000 kg
• Suurin lentoonlähtöpaino: &&&&&&&&&&064000.&&&&0064 000 kg
• Hyötykuorma: &&&&&&&&&&&09000.&&&&009 000 kg
• Voimalaite: &&&&&&&&&&&&&&04.&&&&004 × Ivšenko AI-20M -potkuriturbiinia; &&&&&&&&&&&03170.&&&&003 170 kW (&&&&&&&&&&&04250.&&&&004 250 hv) per moottori

Suoritusarvot

• Suurin nopeus: &&&&&&&&&&&&0675.&&&&00675 km/h
• Lentomatka: &&&&&&&&&&&07250.&&&&007 250 km
• Lakikorkeus: &&&&&&&&&&010000.&&&&0010 000 m

Lähteet

• Donald, David: The encyclopedia of world aircraft, s. 534. Leicester: Blitz Editions, 1997. ISBN 1-85605-375-X

Viitteet

1. Ilyushin Il-18 & variants. Oldwings.nl. Tammikuussa 2011. Arkistoitu 26.8.2011. Viitattu 10.6.2022. (englanniksi)

Aiheesta muualla

• Yli 800 Iljushin -18/20/22/24/38 -kuvaa