Ilkka Kuusisto

Ilkka Kuusisto
Ilkka Kuusisto Helsingin kirjamessuilla 2011.
Ilkka Kuusisto Helsingin kirjamessuilla 2011.
Henkilötiedot
Koko nimi Ilkka Taneli Kuusisto
Syntynyt26. huhtikuuta 1933
Helsinki
Kuollut20. helmikuuta 2025 (91 vuotta)
Helsinki
Muusikko
Tyylilajit ooppera ja sinfoniaView and modify data on Wikidata
Soittimet urutView and modify data on Wikidata

Ilkka Taneli Kuusisto (26. huhtikuuta 1933 Helsinki – 20. helmikuuta 2025 Helsinki[1][2]) oli suomalainen säveltäjä.[3] Hän valmistui kanttori-urkuriksi 1954 ja musiikinopettajaksi 1958 Sibelius-Akatemiasta. Sävellystä hänelle opettivat muun muassa Aarre Merikanto ja Nils-Eric Fougstedt. Vuonna 1992 Kuusistolle myönnettiin professorin arvonimi.

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kuusisto toimi Yleisradion apulaismusiikkipäällikkönä 1960–1963, Meilahden seurakunnan kanttori-urkurina 1963–1972 ja Suomen Kansallisoopperan pääjohtajana 1984–1992. Lisäksi hän toimi Suomen Kansallisoopperan kuoronjohtajana 1963–1965, Helsingin kaupunginteatterin kapellimestarina 1965–1968 ja 1971–1975, Musiikki-Fazerin taiteellisena johtajana 1982–1984, Klemetti-opiston rehtorina 1969–1971, Radion sinfoniakuoron johtajana 1968–1977 ja Sibelius-Akatemian lehtorina 1975–1984.

Vuonna 1969 tehtiin Ylelle tv-ohjelma, jossa jazzpianistilegenda Bill Evans trionsa kanssa soittaa Kuusiston olohuoneessa kolme kappaletta.[4] Haastattelijana ohjelmassa toimii Erkki Toivanen.[2]

Kuusisto sävelsi muun muassa oopperoita, kuten Muumiooppera (1974), Pierrot ja yön salaisuudet (1991) ja Miehen kylkiluu (1977). Hänen säveltäjäntyölleen oli ominaista musiikillisten raja-aitojen ylittäminen.[5]

Mieskuoro Laulu-Miehet julkaisi 95-vuotisjuhlakonsertissaan vuonna 2009 Taneli ja Ilkka Kuusiston mieskuoromusiikkia sisältävän tallenteen Kuusisto.

Muistelmissaan Sävelten siivilä Ilkka Kuusisto tiivisti säveltämistään seuraavasti:[2]

"Olen eklektikko, joka tekee käyttömusiikkia – siis sellaista musiikkia, jota voi käyttää."

Ilkka Kuusisto oli säveltäjä Taneli Kuusiston poika sekä Jaakko ja Pekka Kuusiston isä. Hänen sisariaan ovat edesmennyt professori Irmeli Niemi ja intendentti, musiikkitoimittaja Tuulikki Närhinsalo.[6]

Palkinnot ja tunnustukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sävellyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Oopperat

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Muumiooppera 1974
  • Miehen kylkiluu 1977
  • Sota valosta 1980
  • Jääkäri Ståhl 1981
  • Pierrot ja yön salaisuudet 1991
  • Postineiti 1992
  • Neiti Julie (Fröken Julie) 1994
  • Gabriel, tule takaisin! 1998
  • Isänmaan tyttäret 1998
  • Nainen kuin jäätynyt samppanja 1999
  • Kuninkaan sormus 2000
  • Pula! 2002
  • Matilda ja Nikolai 2003
  • Kotia kohti 2006
  • Vapauden vanki 2006
  • Taipaleenjoki 2009

Muita sävellyksiä

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Fjäriln vingad (laulunäytelmä) 2005
  • Lumikuningatar (baletti) 1979
  • Robin Hood (baletti) 1985
  • sinfonia I 2000
  • sinfonia II 2005
  • Concertino improvvisando viululle ja orkesterille 2006
  • The Land Of Music
  • Meren Laulu

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Eromäki, Veikko: Säveltäjä Ilkka Kuusisto on kuollut 20.2.2025. Helsinki: Yleisradio Oy. Viitattu 22.2.2025.
  2. ↑ a b c Sirén, Vesa: Ilkka Kuusisto oli huippu­ammattilainen ja todellinen musiikin moni­toimi­mies Helsingin Sanomat. 20.2.2025. Viitattu 20.2.2025.
  3. ↑ Kuka kukin on 2007. Otava 2006.
  4. ↑ Jazzia olohuoneessa - Bill Evans trio YleAreena. Yleisradio. Viitattu 27.2.2025.
  5. ↑ Ilkka Kuusistolle säveltaiteen valtionpalkinto. Äänenkuljettaja, 16.3.2007, s. 4.
  6. ↑ Munnukka, Antti: Intendentti kuin kotonaan Etelä-Karjalassa Etelä-Saimaan artikkelitietokanta. 28.03.2004. Etelä-Saimaa. Arkistoitu 3.10.2017. Viitattu 25.8.2012.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Kuusisto, Ilkka – Papinniemi, Jarmo: Sävelten siivilä: Musiikillisia kohtaamisia. (Kertonut Ilkka Kuusisto. Muistiin merkinnyt ja muotoillut Jarmo Papinniemi) Helsinki: Otava, 2011. ISBN 978-951-1-23016-8
  • Lähdetie, Ismo: ”Kuusisto, Ilkka (1933–)”, Suomen kansallisbiografia, osa 5, s. 601–602. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura, 2005. ISBN 951-746-446-0 Teoksen verkkoversio.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä säveltäjään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.