Ilmaisku Nangarhariin 2017

Ilmaisku Nangarhariin
Päivämäärä:

13. huhtikuuta 2017

Paikka:

Achinin piirikunta, Nangarhar, Afganistan

Lopputulos:

Ilmaiskussa pudotettu MOAB-pommi räjähti onnistuneesti.

Osapuolet

 Yhdysvallat

Isis
Vilayat Khorasan

Ilmaisku Nangarhariin oli Yhdysvaltojen tekemä ilmaisku paikallista Isis-järjestön haara Vilayat Khorasania vastaan 13. huhtikuuta 2017. Iskusta uutisoitiin etenkin Yhdysvaltojen käyttämän GBU-43/B Massive Ordnance Air Blast eli MOAB-pommin takia, joka on ydinaseita mukaan laskematta Yhdysvaltojen suurin sotatoimissa käyttämä pommi. Isku Nangharissa oli pommin ensimmäinen käyttökerta tositoimissa.

Jotkin tahot kuvailivat iskua onnistuneeksi ja jotkin toiset kuvailivat sitä ylimitoitetuksi. Iskusta uutisointi keskittyi paljolti pommin epätavallisen suureen kokoon, mikä antoi harhaanjohtavan kuvan sen tuhovaikutuksesta.

Tausta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Achinin piirikunta Afganistanissa.

Isis-järjestön Afganistanin haara eli Vilayat Khorasan perustettiin tammikuussa 2015. Afganistanin haara oli Isisin ensimmäinen arabimaailman ulkopuolella. Haaraan liittyi jäseniä Afganistanin Helmandin, Zabulin, Farahin, Logarin ja Nangarharin maakunnissa. Järjestö menetti kuitenkin osan aluksi valtaamistaan alueista taisteluissa Afganistanin armeijaa ja Taliban-järjestöä vastaan. Järjestön päätukikohta Afganistanissa on ollut Nangarharissa, jonka itäosat Isis valtasi vuoden 2015 puolivälissä. Alue on lähellä Pakistanin heimoalueita, jolla monien järjestön johtajien uskotaan olevan. Yhdysvallat on tehnyt Isisiä vastaan useita ilmaiskuja, joissa on saanut surmansa satoja sen taistelijoita.[1]

Ilmaisku

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Video pommin räjähdyksestä.

Yhdysvallat teki 13. huhtikuuta 2017 ilmaiskun Afganistanin Isisiä vastaan Achinin piirikunnassa Nangarharin maakunnassa sijainnutta tunnelijärjestelmää vastaan.[2] Iskusta uutisoitiin etenkin siinä käytetyn aseen takia. GBU-43/B Massive Ordnance Air Blast eli MOAB on lempinimeltään "kaikkien pommien äiti". Pommi suunniteltiin Irakin sotaa varten ja sitä koekäytettiin ensimmäisen kerran vuonna 2003. Sotatoimissa Nangarharin isku oli kuitenkin sen ensimmäinen käyttökerta. Pommi oli ydinaseet poislaskien Yhdysvaltojen suurin sotatoimissa käyttämä pommi, vaikkakin sen kalustoon kuuluu myös vielä raskaampi Massive Ordnance Penetrator eli MOP. Pommi on suunniteltu erityisesti maanalaisia kohteita, kuten tunneleita vastaan. Pommi pudotetaan Lockheed MC-130-kuljetuskoneen tavaratilasta ja se räjähtää hieman kohteensa yläpuolella GPS:n ohjaamana.[3] Pommi pudotettiin Afganistanin armeijan joukkojen operaation aikana. Operaatio oli ajautunut vaikeuksiin Tangi Assadkhelin alueella Achinissa, jossa myös Yhdysvaltojen erikoisjoukkojen ylikersantti Mark R. De Alencar oli kuollut vain muutamaa päivää aikaisemmin. Pommin pudotuksesta tiedotettiin Afganistanin joukoille, jotka vetäytyivät muutaman kilometrin päähän pudotuspaikasta.[4] Kenraali John Nicholsonin mukaan iskun tarkoituksena oli tuhota alueen tunnelit, bunkkerit ja miinakentät, jotta Isisin vastaista operaatiota voitaisiin jatkaa.[5]

Seuraukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Video räjähdysalueelta.

Pommin pudotuksen jälkeen Afganistanin ja Yhdysvaltain joukot etenivät alueelle ja arvioivat tuhojen laajuutta. Paikallisen kuvernöörin mukaan turvallisuusjoukot olivat löytäneet 92 ruumista ja uhrien mukana ei ollut siviilejä. Kuolleita oli mahdollisesti myös enemmän, mutta kaikkia tunnelijärjestelmässä mahdollisesti olleita ruumiita ei voitu laskea luolan tuhoutumisen takia.[5] Mahdolliset siviiliuhrit olivat olleet yksi syy, miksi pommia ei oltu käytetty aikaisemmin. Sen suuren vaikutusalueen takia siviiliuhreja on vaikea välttää. Pommin käyttämistä harkittiin esimerkiksi Saddam Husseinin surmaamiseksi, mutta pudotusta ei toteutettu edellä mainitun syyn takia.[6] Paikallisten mukaan räjähdys rikkoi ikkunoita ja halkaisi seiniä useiden kilometrien päässä räjähdyspaikasta.[5]

Sotilasviranomaisten mukaan iskulle ei tarvittu presidentti Donald Trumpin hyväksyntää. Trumpin presidenttikaudella armeijan itsenäistä päätäntävaltaa vastaavista operaatioista on lisätty.[6]

Afganistanin hallinto kiitteli iskua ja presidentti Ashraf Ghani kutsui sitä afganistanilaisten ja amerikkalaisjoukkojen yhteiseksi operaatioksi. Osa viranomaisista suhtautui kuitenkin iskuun nihkeämmin. Presidentti Ghanin Pakistanin lähettiläs Omar Zakhilwal kutsui iskua tuomittavaksi ja haitalliseksi. Achinin pormestari epäili puolestaan iskun tarpeellisuutta suhteellisen pientä ryhmää vastaan.[5] Afganistanin entinen presidentti Hamid Karzai syytti Yhdysvaltoja Afganistanin käyttämisestä uusien aseidensa koekenttänä.[2] Joidenkin analyytikkojen mukaan iskun tarkoitus oli tarkoitus lähettää uhkaava viesti Yhdysvaltojen mahdollisille vihollisille, kuten Syyrialle tai Pohjois-Korealle. Pommia on kuitenkin vaikea käyttää oikean ilmapuolustuksen omaavaa maata vastaan, koska pommi täytyy pudottaa kömpelöstä kuljetuskoneesta sen koon takia. Jotkin kriitikot huomauttivat myös, että pommin käyttö ei palvellut pitkän aikavälin strategiaa. Pommin kokoon keskittynyt uutisointi antoi myös liioitellun kuvan sen oikeasta tuhovaikutuksesta.[6]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ IS in Afghanistan: How successful has the group been? BBC Newa. BBC. Viitattu 2.1.2018. (englanniksi)
  2. ↑ a b US military drops 'mother of all bombs on IS' in Afghanistan BBC News. BBC. Viitattu 2.1.2018. (englanniksi)
  3. ↑ Mother of all bombs: How powerful is US mega-weapon? BBC News. BBC. Viitattu 2.1.2018. (englanniksi)
  4. ↑ Mujib Mashal ja Fahim Abed: ‘Mother of All Bombs’ Killed Dozens of Militants, Afghan Officials Say The New York Times. Viitattu 2.1.2018. (englanniksi)
  5. ↑ a b c d Sune Engel Rasmussen: US 'mother of all bombs' killed 92 Isis militants, say Afghan officials The Guardian. Viitattu 2.1.2018. (englanniksi)
  6. ↑ a b c A Giant U.S. Bomb Carries an Even Bigger Message The New York Times. Viitattu 2.1.2018. (englanniksi)