Immelmannin käännös

Immelmann

Immelmannin käännös (myös pelkkä immelmann) viittaa kahteen erilaiseen lentokoneella tehtävään kääntöliikkeeseen, jossa koneen suunta muuttuu nopeasti päinvastaiseksi. Manööveri on nimetty ensimmäisen maailmansodan hävittäjälentäjän, saksalaisen Max Immelmannin, mukaan. Tuolloin tällä ilmataisteluliikkellä haettiin uusi hyökkäysasema sen jälkeen, kun oli ensin kertaalleen jo hyökätty toista konetta vastaan. Modernissa taitolennossa immelmann on liikesarja, jossa suunta muuttuu nopeasti 180 astetta eli tehdään paluu tulosuuntaan, mutta kone lentää nyt aiempaa korkeammalla.

Historiallinen ilmataisteluliike

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Historiallinen immelmann kuvattuna lento-ohjekirjassa vuodelta 1918.

Alun perin Immelmannin käännökseksi kutsuttiin erilaista liikettä kuin nykyään. Historiallinen immelmann oli pystykäännös, jossa lentäjä ensin syöksyi viholliskoneen kimppuun ja veti sen jälkeen koneen ylös. Kun kone oli lähes pysähtynyt, lentäjä käänsi koneen ympäri sivuperäsimellä ja syöksyi uudestaan vihollisen kimppuun.

Nykyaikainen taitolentoliike

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Nykyaikaisen immelmannin vaiheet:
1 = vaakalentoa
2 = puolisilmukka
3 = 180°:een pyörähdys, jonka jälkeen normaali vaakalento jatkuu

Nykyään nimeä immelmann käytetään liikesarjasta, jossa lentokoneen kulkusuunta muuttuu nopeasti 180 astetta eli tehdään paluu tulosuuntaan. Liikkeessä tehdään puolisilmukka, jonka laella kone oikaistaan eli käännetään oikeinpäin. Liikkeen alussa lentäjä vetää koneen ylös kuten normaaliin silmukkaan lähtiessä. Kun kone on ylösalaisin silmukan korkeimmassa kohdassa, lentäjä pyöräyttää koneen taas oikein päin ja jatkaa lentoa suoraan. Liikkeessä tapahtuu siis oikeastaan kaksi 180 asteen käännöstä: puolisilmukan jälkeen kone pyörähtää pituusakselinsa ympäri eli lentäjä oikaisee koneen ja se palaa tulosuuntaansa. Immelmanniin kuuluu jyrkkä nousu, joka hidastaa konetta merkittävästi, joten tätä liikettä, tai muita vastaavia ei kannata käyttää puolustautumiseen.[1]

Kaikki lentokoneet eivät immelmanniin kykene: joko moottorin tehot eivät riitä tai moottorin rakenne estää lentämisen ylösalaisin. Varhaisista koneista harva olisi nykyaikaiseen immelmanniin edes pystynyt: Niillä olisi ollut hankala oikaista konetta eli toteuttaa puolisilmukan jälkeinen pyörähdysliike ylösalaisesta asennosta normaaliin vaakalentoon.[2]

Vastaava liike voidaan tehdä myös toisinpäin: Vaakalennossa kone pyöräytetään pituusakselinsa ympäri 180 astetta eli kone kääntyy ylösalaisin. Tämän jälkeen lennetään puolisilmukka alaspäin ja jatketaan vaakalentoa paluusuuntaan. Lentoliike tunnetaan englanniksi nimellä Split S. Koneen tulee olla riittävän korkealla ilmatilassa, jotta liikkeen pystyy suorittamaan turvallisesti. Toinen syy sille, miksi immelmann voi olla Split S -liikettä helpompi tai miellyttävämpi tehdä, on se että ylöspäin suuntautuvassa puolisilmukassa G-voimat eivät ole yhtä kovat kuin silloin jos liike tehdään päinvastoin, ja keho sietää kiihtyvyyttä paremmin päästä jalkoihin kuin toisinpäin.

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Ilmataisteluliikkeitä – Immelmann. Hallen hävittäjäsivu. Arkistoitu 23.12.2007. Viitattu 20.2.2011.
  2. ↑ Wheeler, Allan H. (1963). Building Aeroplanes for "Those Magnificent Men". London: Foulis. S. 68–71.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]