Indikaani | |
---|---|
Tunnisteet | |
IUPAC-nimi | (2R,3S,4S,5R,6S)-2-(hydroksimetyyli)-6-(1H-indol-3-yloksi)oksaani-3,4,5-trioli |
CAS-numero | |
PubChem CID | |
SMILES | C1=CC=C2C(=C1)C(=CN2)OC3C(C(C(C(O3)CO)O)O)O[1] |
Ominaisuudet | |
Molekyylikaava | C14H17NO6 |
Moolimassa | 295,286 g/mol |
Sulamispiste | 178-180 °C (hajoaa)[2] |
Liukoisuus veteen | Liukenee veteen |
Indikaani (C14H17NO6) on glukoosin ja indoksyylin muodostama glykosidi. Luonnossa yhdistettä esiintyy indigo-suvun (Indigofera) kasveissa kuten indigokasvissa eli väri-indigossa (Indigofera tinctoria), värimorsingossa (Isatis tinctoria) ja väritattaressa (Persicaria tinctoria tai Polygonum tinctorium). Indikaani on esiaste kasveista saatavan indigon valmistuksessa.[2][3][4][5]
Indikaania esiintyy kasveissa erityisesti lehdissä vakuoleissa. Selvästi pienempinä määrinä sitä on myös kasvin varressa, juurissa, kukissa ja kukkanupuissa. Indikaanin pitoisuus lehdissä on noin 0,2–0,8 %.[4][6]
Huoneenlämpötilassa indikaani on värittömiä kiteitä. Yhdiste on hygroskooppista ja se esiintyy usein kidevedellisenä trihydraattina (C14H17NO6·3H2O, CAS 1328-73-0). Trihydraattia kuumennettaessa rikkihappoliuoksessa se muuttuu hemihydraatiksi (C14H17NO6·½H2O) ja kidevedetöntä indikaania voidaan valmistaa käsittelemällä trihydraattia kiehuvalla bentseenillä ja etanolilla. Indikaani liukenee veteen, etanoliin, metanoliin, asetoniin ja hieman myös etyyliasetaattiin ja bentseeniin.[2]
Indikaania esiintyy nisäkkäiden virtsassa ja myös veriplasmassa tryptofaanin normaalina metaboliittina.[7]
Kasvinosien sisältämä indikaani fermentoidaan, jolloin glykosidaaseihin kuuluva entsyymi nimeltään indimulsiini hydrolysoi indikaanin indoksyyliksi ja glukoosiksi. Fermentointiolosuhteissa indoksyyli hapettuu hyvin helposti indigoksi.[3][4][5][6][8]