Intohimot jalavien varjossa | |
---|---|
Desire Under the Elms | |
Kirjoittaja | Eugene O’Neill |
Kirjoitettu | 1924 |
Alkuperäiskieli | englanti |
Tyylilaji | tragedia |
Tapahtumapaikka ja -aika | 1800-luku, Uuden Englannin maaseutu |
Kantaesitys | 1924 |
Kantaesityspaikka | Provincetown Players (off-Broadway) |
Henkilöt | |
Henkilöt |
|
Intohimot jalavien varjossa (Desire Under the Elms) on yhdysvaltalaisen Eugene O’Neillin tragedianäytelmä vuodelta 1924. Se ottaa juonikuvioita ja teemoja antiikin Kreikan tragedioista ja istuttaa ne Uuden Englannin maaseudulle, kuten O’Neill teki myöhemmin näytelmätrilogiassaan Murheesta nousee Elektra (1931). Näytelmä viittaa Faidran, Hippolytoksen ja Theseuksen taruihin. Näytelmästä tehtiin vuonna 1958 elokuva Intohimot jalavien alla, jossa Abbien roolia näyttelee Sophia Loren. Säveltäjä Edward Thomas on sovittanut näytelmän oopperaksi.
Kaksi vaimoaan haudannut leskimies Ephraim Cabot haluaa siirtää Uuden Englannin farminsa kolmelle pojalleen, jotka vihaavat häntä mutta ovat perineet hänen ahneen luonteensa. Nuorin ja teräväpäisin Eben pitää tilaa omana syntymäoikeutenaan, koska se on alun perin kuulunut hänen äidilleen. Hän varastaa rahat isältään ja ostaa velipuolten osuudet maatilasta. Velipuolet lähtevät isänsä kanssa Kaliforniaan kultaa kaivamaan. Myöhemmin isä Ephraim palaa mukanaan uusi kolmas vaimo, kaunis ja päättäväinen Abbie, joka ryhtyykin salaa suhteeseen nuoren Ebenin kanssa. Hän tulee raskaaksi ja uskottelee miehelleen että lapsi on tämän eikä Ebenin. Vanha Ephraim uskoo, vaikka naapurit ivaavat häntä aisankannattajaksi. Hulluna rakkaudesta Ebeniin ja peläten että lapsesta tulisi este heidän suhteelleen Abbie tukehduttaa vauvan kehtoonsa. Raivostunut Eben ilmiantaa Abbien sheriffille, mutta vasta kun on myöntänyt itselleen suuren rakkautensa Abbietä kohtaan ja ymmärtänyt olevansa osasyyllinen lapsen surmaan.[1]
Seere Sario suomensi näytelmän vuonna 1937[2][3] ja sitä esitettiin Suomessa varsin paljon 1930- ja 1940-luvuilla.[4] Uuno Klami sävelsi näytelmään vuonna 1930 musiikin, jonka hän myöhemmin sovitti teokseksi nimeltä Rag-Time & Blues.[5]
Näytelmää on esitetty Suomessa ainakin seuraavasti:[4]