Irakin sodan tappiot ja siviiliuhrit

Irakin sodan tappiot ja siviiliuhrit ovat eri sotivien osapuolten tuottamia kuolemia ja vammautumisia Irakin sodassa.

Irakin sodan tappiot ja siviiliuhrit vuoteen 2008

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siviiliuhreista rekisteriä pitävä Iraq Body Count Project ilmoitti miehityksen seurauksineen vaatineen alkuvuoteen 2008 mennessä 82 349–89 867 siviiliuhria.[1] Iraq Body Count Project ei laske sotilaskuolemia, ja sodassa kuolleiden irakilaissotilaiden määrästä on olemassa vain arvioita. Sodan ja sen seurausten kokonaiskuolleisuudesta tehty tieteellinen arvio julkaistiin The Lancet -lehdessä 2004, jonka mukaan Irakissa oli siihen mennessä kuollut noin 100 000 henkeä. Irakin hallitus ilmoitti joulukuussa 2006, että yli 12 000 irakilaispoliisia oli kuollut Saddamin kukistumisen jälkeen.

Vuoden 2008 pääsiäiseen mennessä yhdysvaltalaisia sotilaita oli kuollut yli 4 000 ja kymmeniä tuhansia oli haavoittunut.[1] Koska ”varsinaiset sotatoimet” olivat lähinnä ilmaiskuja tärkeisiin kohteisiin, tuona aikana kuolleiden koalition sotilaiden määrä oli varsin vähäinen. Suurin osa näistäkin menehtyi lähinnä erilaisissa onnettomuuksissa: helikopteri-, auto-, aseenkäsittely yms. Suurin osa koalition kuolinuhreista on tullut kapinallisten sissi-iskuissa sen jälkeen kun vanha hallinto oli kukistettu.

Toimittajia on tapettu Irakissa sodan aikana 2003–2007 yhteensä 200.lähde? (vrt. toisessa maailmansodassa 68 ja Vietnamin sodassa 66).

31. elokuuta 2005 jopa tuhat ihmistä kuoli Bagdadissa syntyneessä paniikissa kun šiiapyhiinvaeltajien keskuudessa levisi huhu tulossa olevasta itsemurhaiskusta.

Köyhdytetty uraani

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Raskasmetalliominaisuuksiensa takia köyhdytetty uraani on myrkyllistä, kuten kaikki metallit sisäänhengitettyinä. Yleinen väärinkäsitys STUK:in mukaan on, että köyhdytetty uraani säteilisi vaarallisesti. Suomen Säteilyturvakeskuksen mukaan köyhdytetty uraani ei säteile enempää kuin suomalainen porakaivovesi, ja köyhdytettyä uraania käytetään mm. sairaaloissa säteilysuojana.[2]

Yhdysvallat on käyttänyt Irakissa vuonna 2003 alkaneessa sodassa köyhdytettyä uraania sisältäviä ammuksia.[3][4] Yksistään Basran kaupungin asuinalueille uraania on levinnyt yli 300 000 kg.[3][4] Ammusten myrkyllinen uraanipöly on saastuttanut maaperää ja vesivaroja.[3][4] Alueella on sittemmin todettu 5-kertainen määrä syöpäsairauksia sotaa edeltävään aikaan verrattuna.[3][4] Vastasyntyneillä on saastuneella alueella paljon epämuodostumia ja kasvaimia.[3][4] Yhdysvaltain omien sotilaiden säteilymyrkytyksiin on alettu hiljalleen heräämään ja perätty Bushin hallituksen vastuuta.[3][4] Muun muassa Euroopan neuvosto on ottanut kantaa köyhdytettyä uraania sisältävien sotatarvikkeiden käytön kieltämiseksi.[3][4]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b Irakin sodassa kaatunut jo 4 000 Yhdysvaltain sotilasta. Helsingin Sanomat, 28. maaliskuuta 2008, s. B1.
  2. ↑ STUK: Köyhdytetty uraani stuk.fi. 18.8.2010. Arkistoitu 17.9.2011. Viitattu 20.12.2011. Suomi
  3. ↑ a b c d e f g Paju, Mia: Käyttikö Israel Libanonissa uraania? (Arkistoitu – Internet Archive) Yle käsikirjoitusarkisto.
  4. ↑ a b c d e f g Uraaniaseiden kielto Euroopan poliittisessa maisemassa. Belgialainen näkökanta. Ria Verjauw. (Arkistoitu – Internet Archive) Bandepleteduranium.org

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]