Israelilaisten pako Egyptistä

Mooseksen mahdollisesti käyttämiä kulkureittejä Egyptistä Kanaaninmaahan.

Israelilaisten pako Egyptistä eli exodus (m.kreik. ἔξοδος, éxodos, ’lähteminen’) on Vanhassa testamentissa kuvattu myyttinen tapahtuma, jossa orjina Egyptissä olleet israelilaiset poistuvat Mooseksen johdolla maasta ja lähtevät vaeltamaan kohti luvattua maata nykyiseen Israeliin. Nelikymmenvuotinen pako päättyy Kanaaninmaan rajoille, missä Mooses kuolee.[1]

Tapahtuma on juutalaisuudessa hyvin merkittävä, sillä sen seurauksena israelilaiset sitoutuivat yhteen Jumalaan. Arkeologisia todisteita erämaavaelluksesta tai sitä seuranneesta Kanaaninmaan valloituksesta ei kuitenkaan ole löydetty, ja sen ajoituksesta on erilaisia käsityksiä.

Raamatun kuvaus pakomatkasta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Mooses jakaa meren kahtia.

Mooseksen varhaisvaiheista, israelilaisten pakoa edeltävistä tapahtumista, lähdöstä, takaa-ajosta ja matkasta Siinainvuorelle asti kerrotaan Toisen Mooseksen kirjan luvuissa 1–18. Pitkästä erämaavaelluksesta kerrotaan Toisen Mooseksen kirjan loppuosassa sekä Neljännessä ja Viidennessä Mooseksen kirjassa. Mooseksen kuolemaa seuraavasta saapumisesta luvattuun maahan kerrotaan Joosuan kirjassa.

Raamatun mukaan Egyptin faarao oli orjuuttanut maassa asuneet israelilaiset pelätessään näiden tulevan liian vahvoiksi. Maanpaossa ollut israelilainen Mooses saa Jumalalta viestin, jonka mukaan hänen täytyy johdattaa kansansa vapauteen. Mooses ja hänen veljensä Aaron aiheuttavat Egyptiin sarjan vitsauksia, joiden seurauksena faarao päästää israelilaiset vapaiksi ja pakenemaan maasta. Hän kuitenkin muuttaa mielensä ja lähettää sotavaununsa takaa-ajoon. Mooses jakaa Punaisenmeren, ja kun israelilaiset ovat ylittäneet sen, hukuttaa faaraon joukot aaltoihin.[2]

Siinainvuorella Mooses saa Jumalalta kymmenen käskyä ja määrää kansansa palvomaan vain yhtä Jumalaa. Käskytaulut sijoitetaan liitonarkkiin ja se tabernaakkeliin.[2]

Israelilaiset vaeltavat Mooseksen ja Aaronin johdolla Siinain autiomaassa 40 vuoden ajan. Päivittäisen ruokansa he saavat taivaasta satavasta mannasta[3]. Lopulta he saapuvat Kanaaninmaan rajoille, missä Mooses kuolee Nebon vuorella Moabin aromaalla. Ennen kuolemaansa Mooses nimitti Joosuan seuraajakseen, joka hyökkäsi Jordanin länsipuolelle joen yli ja saattoi Kanaaninmaan valloituksen loppuun.[4][1]

Merkitys

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pako Egyptistä oli käänteentekevä tapahtuma israelilaisten historiassa ja juutalaisuudessa. Paon seurauksena israelilaiset sitoutuivat yhteen Jumalaan, Jahveen, ja saivat Kymmenen käskyä. Nykyajan juutalaiset muistelevat tapahtumaa vuosittain pesah-juhlassa.[1]

Ajoitus ja historiallisuus

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pakotarina on erään teorian mukaan koottu useasta osasta. Nykyaikaan säilynyt kertomus ammentaisi kolmesta tai neljästä lähteestä, jotka sepitettiin ilmeisesti vuosien 700 eaa. ja 400 eaa. välillä.[1] Kirjoitus otettiin Israelissa käyttöön arviolta 900-luvulla eaa., joten sitä varhaisemmat kertomukset olisi välitetty sitä ennen suullisesti.[5]

Jos exodus on historiallinen tapahtuma, se saattoi joidenkin tutkijoiden mukaan tapahtua joskus vuoden 1300 eaa. jälkeen.[1] Sen olisi täytynyt tapahtua viimeistään 1200-luvulla eaa., sillä sen vuosisadan lopulta tunnetaan egyptiläinen steela, jossa Israelin kerrotaan jo olleen olemassa Kanaaninmaalla.[5] Exodus ajoitetaan pääsääntöisesti joko Ramses II:n tai Merenptahin hallituskaudelle.[6] Joskus on myös esitetty varhaisempaa 1400-luvun puoliväliin sijoittuvaa ajoitusta, jonka kannattajat väittävät sen olevan Raamatun tekstille uskollisempi,[7] mitä on kritisoitu niin arkeologisten todisteiden kuin raamatuntulkinnankin pohjalta.[8]

Raamatullinen arkeologia ei ole onnistunut löytämään Siinailta todisteita Raamatussa kuvatusta 600 000 ihmisen paosta Egyptistä lapsineen ja eläimineen ja heidän vaeltelustaan autiomaassa 40 vuoden ajan.[9] Egyptistä ei ole löydetty jälkiä varhaisesta israelilaisesta väestöstä, eikä Kanaaninmaalta merkkejä Joosuan kirjassa kuvatusta valloituksesta tai varhaisten israelilaisten asutuksesta pronssiajalta ennen rauta-aikaa 1200 eaa.[5] Raamatun eksodus-kertomuksessa on aitoja egyptiläisiä kielellisiä ja kulttuurisia yksityiskohtia, joiden on esitetty todennäköisimmin viittaavan israelilaisten jonkinlaiseen alkuperään Egyptissä.[10] Suurin osa tutkijoista katsoo Raamatun kuvauksella olevan jonkinlainen historiallinen pohja, mutta ei kuitenkaan pidä kertomusta sellaisenaan luotettavana. On esitetty, että Egyptistä tullut ryhmä olisi liittynyt Kanaaninmaalla olleeseen israelilaisväestöön, ja heidän kokemuksistaan kertomus olisi syntynyt.[11] Kertomuksessa on esitetty mahdollisesti olevan todellisten tapahtumien ja henkilöiden yhdistämistä myyttisiin elementteihin.[12] Valtavirran ulkopuolelle jää tutkijoita, jotka hylkäävät Raamatun kuvauksen kokonaan, ja jonkin verran enemmän niitä, jotka pitävät sitä yleisesti ottaen luotettavana.[13]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c d e Smart, Ninian: Uskontojen maailma, s. 213–215. Otava, 2005. ISBN 951-1-18137-8
  2. ↑ a b Joshua J. Mark: Moses World History Encyclopedia. 28.9.2016. Viitattu 27.3.2021.
  3. ↑ Strawn, B. A. (toim. Alexander, T. Desmond & Baker, David W.): ”Decalogue”, Dictionary of the Old Testament: Pentateuch, s. 560–562. InterVarsity Press, 2003. ISBN 978-0-8308-1781-8
  4. ↑ ”Viides Mooseksen kirja 31-34”, Raamattu. Suomen kirkon sisälähetysseura, 1980. ISBN 951-600-005-3
  5. ↑ a b c Sivertsen, Barbara J.: The Parting of the Sea : How Volcanoes, Earthquakes, and Plagues Shaped the Story of Exodus, s. xiv–xv. Princeton University Press, 2009. ISBN 9780691150215
  6. ↑ Falk, David. A.: The Ark of the Covenant in its Egyptian Context: An Illustrated Journey, s. 11. Hendrickson Publishers, 2020.
  7. ↑ Falk, David. A.: The Ark of the Covenant in its Egyptian Context: An Illustrated Journey, s. 14. Hendrickson Publishers, 2020.
  8. ↑ Falk, David. A.: The Ark of the Covenant in its Egyptian Context: An Illustrated Journey, s. 16–17. Hendrickson Publishers, 2020.
  9. ↑ Cline, Eric H.: Biblical Archaeology: A Very Short Introduction, s. 76. Oxford University Press, 2009. ISBN 9780195342635
  10. ↑ Hoffmeier, James K.: Akhenaten and the Origins of Monotheism, s. 245. Oxford University Press, 2015.
  11. ↑ Faust, A.: The Emergence of Iron Age Israel: On Origins and Habitus, teoksessa Levy, T.E. & Schneider, T. & Propp, W.H.C. (toim.): Israel’s Exodus in Transdisciplinary Perspective: Text, Archeology, Culture and Geoscience, s. 467–482. Springer, 2015.
  12. ↑ Ronald Hendel: The Exodus in Biblical Memory. Journal of Biblical Literature, 2001, 120. vsk, nro 4, s. 601–622. doi:10.2307/3268262 ISSN 0021-9231 Artikkelin verkkoversio.
  13. ↑ Meyers, Carol: Exodus, s. 3–4. Cambridge University Press, 2005.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]