Itävallan avaruusjärjestö (saks. Agentur für Luft- und Raumfahrt) perustettiin vuonna 1972. Se huolehtii sekä avaruustekniikan että ilmailutekniikan kehittämisohjelmista Itävallassa sekä koordinoi itävaltalaista avaruustutkimusta kansallisen ja kansainvälisen toiminnan ja ohjelmien yhteydessä.
Itävallan avaruusjärjestö (ASA) perustettiin vuonna 1972. Vuosina 1977–1987 sitä kutsuttiin Itävallan aurinko- ja avaruusjärjestöksi (ASSA), jollon valmistauduttiin liittymään Euroopan avaruusjärjestöön (ESA) edistämään avaruusteknologiaa. Vuonna 1987 Itävallasta tuli ESA:n jäsen ja organisaation nimi muutettiin ASA:ksi.[1]
Tärkeitä ASA-projekteja olivat ensimmäisen itävaltalaisen astronautin Franz Viehböckin lento Mir-avaruusasemalle vuonna 1991 sekä yhteistyö SPACELAB-1:ssä, kansainvälisessä ISS-avaruusasemassa ja GALILEO-projektissa.
Vuonna 2004 se sulautui Itävallan tutkimuksen kehitysorganisaatioon (FFG) (saks. Österreichische Forschungsförderungsgesellschaft (FFG)).
Vuonna 2005 Itävallan avaruusjärjestö siirrettiin Aeronautics and Space Agencylle (englanninkielinen nimi Aeronautics and Space Agency säilyttää vakiintuneen lyhenteen ASA). Se liitettiin syyskuussa 2004 perustetun Itävallan tutkimuksen edistämisviraston (FFG) tutkimusinfrastruktuuriorganisaatioon, ja se toimii tiedeministeriön alaisuudessa. Tutkimuksen ja kehityksen toiminnallinen puoli on sisällytetty vuonna 2002 alkaneeseen Itävallan avaruussovellusohjelmaan (ASAP)[2] sekä lukuisiin yliopistojen ja yliopistojen ulkopuolisiin erityishankkeisiin. Viraston on siitä lähtien palvellut kansainvälistä ja "Itävallan taloutta ja tiedettä kansainvälisen ilmailualan telakointiasemana ja keskeisenä yhteyspisteenä kaikkien ilmailu- ja avaruustoimintaan liittyvien toimintojen" koordinointia. Samaan aikaan sen rinnalle asetettiin ilmailu- ja avaruusalan neuvottelukunta, joka "tukee FFG:n hallintoa sekä itse viraston johtamista, erityisesti ilmailuteollisuuden strategioiden kehittämisessä."[3]
Aerospace Agencyn johtaja oli (2012) Harald Posch[4][5][6] ja neuvottelukunnan puheenjohtaja (sen perustamisesta lähtien) Peter Jankowitsch.[7] Heinäkuussa 2015 Andreas Geisler nimitettiin viraston johtajaksi Harald Poschin seuraajaksi, joka kuoli toukokuussa 2015.[8]
Vuonna 2016 menot olivat noin 65 miljoonaa euroa. Tästä noin 48 miljoonaa euroa oli tarkoitettu ESA:n maksuihin (18 miljoonaa euroa ESAn pakolliseen ohjelmaan ja noin 30 miljoonaa euroa valinnaisiin ohjelmiin).[[9]
Järjestön tehtäviä ovat:[2]