Itävallan keisarillinen kruunu (saks. Österreichische Kaiserkrone) on kruunu, jota käyttivät ensin Pyhän saksalais-roomalaisen keisarikunnan ja lopulta Itävalta-Unkarin keisarit.
Kruunun tilasi keisari Rudolf II. Se on peräisin vuodelta 1602 ja valmistettu Prahassa.[1] Kruunun valmistaja oli Brysselistä lähtöisin oleva kultaseppä nimeltä Jan Vermeyen.[2]
Kruunussa esiinty kolme tärkeää osaa: liljat, jotka ovat vanhoja kuninkaallisten symboleja, kruunun yli menevä arkki, joka kuvastaa hallitsijan kaikkialle yltävää valtaa, sekä kaksi mitraa, jotka symboloivat hallistijan hengellistä korkeaa statusta. Kruunussa on useita jalokiviä ja helmiä.[3]
Kun Frans I perusti Itävallan keisarikunnan vuonna 1804, hän käytti Rudolfin vanhan kruunua uuden keisarikuntansa vallan symbolina.[1] Kruunusta ei koskaan kuitenkaan tullut virallista valtakunnan kruunua kuin vasta Itävalta-Unkarin perustamisen jälkeen.[2] Kruunu säilytti asemansa aina keisarikunnnan romahtamiseen saakka vuonna 1918.[4]
Nykyisin kruunua säilytetään Wienissä Hofburgin yhteydessä sijaitsevassa aarrekammiossa.[5]