Ivan Puni

Ivan Puni, 1919, Omakuva.

Ivan Puni, 1914, Taiteilijan vaimon muotokuva (Портрет жены художника), öljy kankaalle, 89 x 62,5 cm, Venäläisen taiteen museo, Pietari

Ivan Puni (Jean Pougny, ven. Иван Пуни; 20. helmikuuta 1892 ^{[1] [2] [3]} - 28. joulukuuta 1956) oli Suomen suuriruhtinaskunnassa syntynyt venäläinen avantgardetaiteilija (suprematisti, kubofuturisti).

Elämä

Ivan Puni syntyi italialaistaustaiseen perheeseen Kuokkalassa, joka kuului tuolloin Suomen suuriruhtinaskuntaan (nykyisin osa Pietaria).^[4] Hänen isoisänsä oli tunnettu italialainen säveltäjä Cesare Pugni. Ivanin isä Alberto (Andrej) Puni toimi Mariinski-teatterin sellistina.

Puni opiskeli 1910-1911 Pariisissa mm. Académie Julienissa omaksuen fauvistisen tyylin. Palattuaan Venäjälle 1912 hän tutustui pietarilaisiin taiteilijoihin kuten Kazimir Malevitšiin, Vladimir Tatliniin ja Velimir Hlebnikoviin, liittyi avantgarde-ryhmään nimeltä Nuorison liitto (ven. Союз Молодежи) ja osallistui ryhmänäyttelyihin. Hän teki toisen Pariisin-matkan 1914 palaten Pietariin 1915. Palattuaan hän alkoi suosia maalauksissaan kubistista tyyliä. Vuonna 1915 Puni perusti usean muun taiteilijan (mm. Aleksandra Ekster, Ljubov Popova, Olga Rozanova, Nadežda Udaltsova, Nina Genke ja Ksenija Boguslavskaja) kanssa ryhmän nimeltä Supremus edistämään Malevitšin perustamaa suprematistista taidesuuntausta. Puni järjesti Pietarissa 1915 kaupungin ensimmäisen futuristisen näyttelyn nimeltä Raitiovaunu 5 ja myöhemmin samana vuonna näyttelyn nimeltä 0.10. Näihin osallistuivat mm. Malevitš, Tatlin ja Popova. Mukana oli myös Punin omia maalauksia ja rakennelmia. Malevitš ja Puni kirjoittivat yhdessä vuonna 1916 julkaistun Suprematistisen manifestin, joka julisti uuden abstraktin taiteen esiinnousua.^[5] Vuosina 1915-1916 Puni työskenteli monen suprematistin kanssa Verbovkan kylän kansankeskuksessa, Ukrainassa. Vuonna 1916 Strindbergin taidesalongissa, Helsingissä, järjestettiin Venäläisen taiteen näyttely, jossa oli esillä Punin ja muiden venäläisten avantgardetaiteilijoiden töitä.^[6] Hän toimi 1918 Venäjän taideakatemiassa luennoitsijana sekä 1919 Marc Chagallin johdolla opettajana Vitebskin taidekoulussa, Valko-Venäjällä.

Puni ja hänen vaimonsa Ksenija Boguslavskaja muuttivat Venäjältä vuonna 1919 Suomeen ja myöhemmin vuonna 1920 Berliiniin, missä järjestettiin Punin ensimmäinen yksityisnäyttely, Galerie der Sturmissa. Berliinissä Puni suunnitteli myös pukuja ja lavasteita teatteriin. Hän muutti vaimonsa kanssa 1924 Pariisiin, minkä jälkeen hänen tyylinsä sai impressionismin sävyjä. Ranskaan muuton jälkeen hän allekirjoitti teoksensa nimellä Jean Pougny tehdäkseen etäisyyttä Venäjän aikaiseen tyyliinsä. Vuonna 1946 Punista (Pougnystä) tuli Ranskan kansalainen. Hän kuoli Pariisissa vuonna 1956.

Museot

Ivan Punin töitä on mm. seuraavien museoiden kokoelmissa:

• Museum of Modern Art (New York)
• Venäläisen taiteen museo (Pietari)
• Tretjakovin galleria (Moskova)
• Pompidou-keskus (Pariisi)
• Tate Modern (Lontoo)

Lähteet

1. ru: Русская живопись // Пуни Иван Альбертович (1892—1956) (Arkistoitu – Internet Archive)
2. ru: Пуни Иван Альбертович (1892—1956)
3. ru: ПУНИ Иван (Жан) Альбертович / Pougny Jean
4. Kuokkala geocities.com. Arkistoitu October 26, 2009. Viitattu 11.12.2006.
5. Description of Iwan Puni's (Jean Pougny) Relief, c.1915–16 tammikuu 2016. Tate Modern. Viitattu 21.9.2019.
6. Irmeli Hautamäki: Mikä estää Suomen taide-elämää kansainvälistymästä – mietteitä Guggenheim-museohankkeesta 17.2. 2011 Mustekala-kulttuurilehti. 17.2.2011. Mustekala-kulttuurilehti. Viitattu 20.9.2019.