Jättimersawa | |
---|---|
Uhanalaisuusluokitus | |
Tieteellinen luokittelu | |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Kladi: | Putkilokasvit Tracheophyta |
Kladi: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Kladi: | Koppisiemeniset Angiospermae |
Kladi: | Aitokaksisirkkaiset |
Kladi: | Aitokaksisirkkaisten ydinryhmä |
Kladi: | Rosidit |
Lahko: | Malvales |
Heimo: | Siipipuukasvit Dipterocarpaceae |
Alaheimo: | Dipterocarpoideae[2] |
Suku: | Mersawat Anisoptera |
Laji: | scaphula |
Kaksiosainen nimi | |
Katso myös | |
Jättimersawa[4] (Anisoptera scaphula) on siipipuukasvien (Dipterocarpaceae) heimoon, mersawojen (Anisoptera) sukuun kuuluva kasvilaji. Se on suurikokoinen ja ainavihanta puu, jolla on suhteellisesti pieni latvus. Jättimersawa voi kasvaa 30–45 metriä korkeaksi ja sen rungon halkaisija voi olla 1,35 metriä.
Jättimersawa on ainavihantien tai lähes ainavihantien siipipuumetsien latvuskerrosta muodostava puulaji. Laji kasvaa kumpuilevilla alueilla sekä laaksoissa merenpinnan tasosta noin 700 metrin korkeuteen asti. Jättimersawa kasvaa luonnossa Aasiassa Bangladeshissa, Myanmarissa, Thaimaassa ja Malesiassa.
Jättimersawaa on hakattu luonnosta puutavaraksi ja puutavaraa on myyty kansainvälisesti mersawapuuna. Nykyisin sen hakkaaminen on kiellettyä Thaimaassa ja Malesiassa ja suurin uhka onkin metsien raivaaminen maatalousmaaksi. Lajin uusiutuminen on heikkoa ja laji on luokiteltu erittäin uhanalaiseksi (EN) lajiksi.[1]
Jättimersawaa voi kasvattaa ja se kasvaa parhaiten alueilla, joilla päivien keskilämpötila on vuoden ympäri +20°C – +33°C ja vuoden sademäärä on 2000–3000 mm. Jättimersawa pärjää kuitenkin alueilla, joilla vuoden päivien keskilämpötila vaihtelee +15°C – +38°C välillä ja vuotuinen sademäärä 1100–4000 mm:n välillä. Nuoret puut kasvavat parhaiten hieman varjossa, mutta vanhemmat puut tarvitsevat enemmän valoa. Jättimersawa menestyy monenlaisilla maaperillä, mutta suosii happamuuden suhteen maaperää, jonka pH on 5–6 menestyen pH-alueella 4,5–6,5. Jättimersawa voi tuottaa puutavaraa 15–40 m3 hehtaarilta vuodessa.