JCSAT-2B | |
---|---|
JCSAT-2B -satelliitin laukaissut Falcon 9 -raketti laukaisualustalla 5. toukokuuta 2016. |
|
COSPAR ID | 2016-028A |
SATCAT № | 41471 |
Organisaatio | JSAT Corporation |
Valmistaja | Space Systems/Loral |
Tehtävätyyppi | tietoliikennesatelliitti |
Laukaisu |
6. toukokuuta 2016 5.21 UTC Cape Canaveral AFS SLC-40 |
Laukaisualus | Falcon 9 Full Thrust |
Tehtävän kesto | ~15 vuotta (suunniteltu) |
Satelliittirunko | SSL 1300 |
Massa | 4696,2 kg |
Teho | 11,0 kW |
Kiertorata | |
Viitejärjestelmä | Maakeskeinen |
Kiertorata | GEO |
Pituuspiiri | 154° E |
Isoakselin puolikas | 42 166 km[1] |
Eksentrisyys | 0,0002304[1] |
Inklinaatio | 0,0°[1] |
Kiertoaika | 1 436,2 min[1] |
Apogeum | 35 804,7 km[1] |
Perigeum | 35 785,3 km[1] |
Epookki | 20. heinäkuuta 2016 20.26 UTC[1] |
Tunnus | |
JCSAT-2B (aiemmin JCSAT-14)[2] on japanilaisen JSAT Corporationin operoima geostationaarinen tietoliikennesatelliitti, joka laukaistiin 6. toukokuuta 2016 SpaceX:n Falcon 9 Full Thrust -raketilla. Satelliitti palvelee Aasian ja Tyynenmeren alueen kasvavaa tietoliikennettä ja korvaa vuonna 2002 laukaistun JCSAT-2A:n.
JCSAT-2B on Space Systems/Loralin (SS/L) valmistama satelliitti, joka rakentuu yhtiön SSL 1300 -satelliittirungon ympärille. Satelliitti on varustettu 26 C-kaistan ja 18 Ku-kaistan transponderilla ja on suunniteltu käytettäväksi noin 15 vuoden ajan.[3]
JCSAT-2B on sijoitettu kiertoradalla segmentille 154° itäistä pituutta, josta se palvelee Aasian ja Tyynenmeren alueen kasvavaa tietoliikennettä. Satelliitti tuo alueelle uutta siirtokapasiteettia, minkä lisäksi se korvaa käytöstä poistuvan, maaliskuussa 2002 laukaistun JCSAT-2A-tietoliikennesatelliitin, joka tunnettiin aiemmin nimellä JCSAT-8.[4]
JCSAT-2B:n palvelualueeseen kuuluvat Aasia, Venäjä, Oseania ja Tyynenmeren saaret.[3]
Satelliitti oli alun perin tarkoitus laukaista SpaceX:n Falcon 9 v1.1 -raketilla vuoden 2015 toisella puolikkaalla,[5] mutta laukaisu viivästyi SpaceX CRS-7 -lennon onnettomuuden takia.[6] Uudeksi laukaisuajaksi tarkentui myöhemmin 28. huhtikuuta 2016, mistä laukaisua lykättiin ensin 3. toukokuuta.[7] Laukaisuaikaa jouduttiin tämän jälkeen vielä lykkäämään kahdesti, ensin kahdella päivällä 5. toukokuuta, mistä sitä lykättiin vielä yhdellä päivällä huonon sään takia. Laukaisua edeltävä ensimmäisen vaiheen moottorien sekunnin maakoekäyttö suoritettiin onnistuneesti 1. toukokuuta. Raketin lopulliseksi laukaisuajaksi tarkentui 6. toukokuuta kello 5.21 UTC-aikaa auennut kahden tunnin aikaikkuna. Lähtölaskenta sujui ongelmitta,[8] ja SpaceX:n Falcon 9 Full Thrust raketin moottorit käynnistettiin kolme sekuntia ennen laukaisua. Raketti nousi Cape Canaveral Air Force Stationin laukaisukompleksi 40:ltä kello 5.21 UTC-aikaa, kun sen yhdeksän Merlin 1D -moottoria olivat saavuttaneet halutun tehon. Ensimmäinen vaihe sammutettiin kaksi minuuttia ja 38 sekuntia lennon alun jälkeen. Toinen rakettivaihe irtautui ensimmäisestä kolme sekuntia myöhemmin, ja sen Merlin 1D Vacuum -moottori käynnistyi kahdeksan sekuntia irtautumisen jälkeen. Satelliittia nousun aikana suojannut nokkakartio irtautui noin 55 sekuntia toisen vaiheen käynnistämisen jälkeen.[4]
Ensimmäinen rakettivaihe kääntyi ympäri paineistettua typpeä käyttävien pienten ohjausmoottorien avulla[9] ja jatkoi ballistisella radalla kohti noin 660 kilometriä Floridan rannikolta sijaitsevaa ASDS-lauttaa Of Course I Still Love You.[6] Rakettivaihe jätti ensimmäisen jarrutuspolton (engl. boost-back burn) tekemättä vähäisempien polttoainevarantojensa takia ja jatkoi ballistisella radalla kohti Atlantilla odottavaa laskeutumisalustaa. Ensimmäinen vaihe teki myöhemmin ensimmäisen, 15 sekuntia kestäneen kolmea moottoria käyttävän paluupolttonsa (engl. re-entry burn), joka hidasti sen noin kahden kilometrin sekuntinopeuteen. Tätä seurasi varsinainen laskeutumispoltto, joka tehtiin alkuun kolmella moottorilla, joista kaksi sammutettiin noin 5–6 sekuntia ennen onnistunutta laskeutumista merellä olleelle lautalle. Ensimmäinen vaihe laskeutui noin kahdeksan minuuttia ja 35 sekuntia lennon alun jälkeen.[10]
Toinen vaihe saavutti pysäköintiradan kuuden minuutin ja neljän sekunnin polton jälkeen. Satelliitin ja rakettivaiheen pysäköintiradalta siirtoradalle vienyt 59 sekunnin poltto tapahtui noin 17 minuuttia myöhemmin. Satelliitti irtautui rakettivaiheesta noin neljä minuuttia ja 36 sekuntia moottorin sammuttamisen jälkeen.[4] Satelliitti käytti omaa propulsiojärjestelmäänsä lopulliselle geostationaariselle radalle siirtymiseen. Falcon 9 -raketin toinen vaihe jäi satelliitin irtautumisen jälkeen hyvin elliptiselle kiertoradalle.[11]