Jangtsenbaraali
| Jangtsenbaraali | |
|---|---|
 - |
|
| Uhanalaisuusluokitus | |
|
|
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Eläinkunta Animalia |
| Pääjakso: | Selkäjänteiset Chordata |
| Alajakso: | Selkärankaiset Vertebrata |
| Luokka: | Nisäkkäät Mammalia |
| Lahko: | Sorkkaeläimet Artiodactyla |
| Heimo: | Nautaeläimet Bovidae |
| Alaheimo: | Vuohet Caprinae |
| Suku: | Baraalit Pseudois |
| Laji: | schaeferi |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Pseudois schaeferi |
|
 |
|
| Katso myös | |
Jangtsenbaraali (Pseudois schaeferi)[2] on keskiaasialainen, Kiinassa elävä vuohien alaheimon sorkkaeläinlaji. Sitä pidetään erittäin uhanalaisena lajina.
Taksonomia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jangtsenbaraali on luokiteltu vaihdellen joko omaksi lajikseen[3][4] tai baraalin alalajiksi (P. nayaur schaeferi). Esimerkiksi Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto luokittelee sen baraalin alalajiksi molekyyligenettisten tutkimusten perusteella.[1]
Koko ja ulkonäkö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jangtsenbaraali on tavallista baraalia pienempi. Urokset painavat 28-35 kg ja naaraat 25 kg. Ruumiin pituus on 106-140 cm ja säkäkorkeus 50-80 cm. Lajin turkki on talvisin hopeanharmaa ja kesäisin ruskeanharmaa. Vatsan ja ruumiin karvoitusta erottaa ohut musta raita. Ruumiin alapuoli ja jalkojen sisäosat ovat valkoisia. Uroksilla ja naarailla kasvaa sarvet, jotka ovat tavallisen baraalin sarvia paljon pienemmät. Uroksen sarvet ovat suhteessa naarasiin paksummat ja ne kaartuvat sen sivuille. Naarailla on pienet suorat sarvet.[4]
Levinneisyys ja elinympäristö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jangtsenbaraalia tavataan Kiinassa osissa Sichuanin ja Yunnanin maakuntia sekä Tiibetin autonomisella alueella. Levinneisyysalue käsittää melko kapean alueen Jinshajiangin laaksossa Jangtsen yläjuoksulla.[1]
Lajin elinympäristö on vaikeakulkuista maastoa jyrkillä kalloilla 2 700 – 3 200 metrin korkeudella merenpinnasta. Kasvillisuus seudulla on harvaa. Lajia erottaa sen sukulaisen baraalin elinalueesta tammimetsävyöhyke, jota yksilöt eivät ilmeisesti ylitä. Niitä saattaa kuitenkin ajoittain esiintyä lähimetsissä ja metsäaukeilla.[1]
Elintavat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Jangtsenbaraalit esiintyvät nykyisin tavallisesti alle 15 yksilön laumoissa. Aiemmin yleisiä olivat 10–36 yksilön laumat. Urokset voivat muodostaa pelkästään uroksia käsittäviä ryhmiä tai liikkua naaraiden kanssa samassa ryhmässä.[1] Jangtsenbaraalit ovat yleensä aktiivisimmillaan aamuisin ja myöhään iltapäivällä. Keskipäivän ne viettävät lepäillen.[4]
Jangtsenbaraali syö pääasiassa ruohoja, mutta myös muita kasveja. Kaikkiaan sen ruokavalioon on todettu kuuluvan yli 20 eri kasvilajia, joihin lukeutuvat heinät, esimerkiksi harjasheinälaji Pennisetum flaccidum ja Setarica glauca, sekä mähkälaji nuoramähkä (Selaginella sanguinolenta).[1]
Lajia saalistavat leopardi, vuorisusi, susi ja suuret petolinnut.[1] Luonteeltaan jangtsenbaraalit ovat hyvin varovaisia, ja niitä on vaikea havaita luonnossa.[4]
Uhat ja suojelu
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kansainvälinen luonnonsuojeluliitto IUCN on luokitellut jangtsenbaraalin erittäin uhanalaiseksi (ala)lajiksi. Kannan oli arvioitu vähentyneen 50 % 21 vuoden aikana. Kannan koosta on kuitenkin toisistaan poikkeavia arvioita, joiden mukaan kannan koko olisi 7 000 tai vain muutama sata yksilöä. Huomattavia uhkia lajille ovat elinympäristön tuhoutuminen ja metsästys.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d e f g h Huffman, B. & Harris, R.: Pseudois schaeferi IUCN Red List of Threatened Species. Version 2019.3. 2014. International Union for Conservation of Nature, IUCN, Iucnredlist.org. Viitattu 19.2.2020. (englanniksi)
- ↑ Jangtsenbaraali – Pseudois schaeferi Laji.fi Suomen Lajitietokeskus. Viitattu 11.8.2020.
- ↑ Pseudois schaeferi Wilson & Reeder - Mammal Species of the World. Bucknell University. Viitattu 19.2.2020. (englanniksi)
- ↑ a b c d José R. Castelló: Bovids of the World : Antelopes, Gazelles, Cattle, Goats, Sheep, and Relatives, s. 316-317. Princeton University Press, 2016. ISBN 978-0-691-16717-6 (englanniksi)
|