Janne Immonen

Tämä artikkeli käsittelee maastohiihtäjää. Motivaatiokirjailija ja kiinteistöalan yrittäjä Janne Immosesta on eri artikkeli.

Janne Immonen (s. 29. toukokuuta 1968 Sotkamo) on entinen suomalainen maastohiihtäjä. Hän on yksi Lahden vuoden 2001 hiihdon MM-kisoissa dopingista kärähtäneistä hiihtäjistä. Hän kärähti toisena Jari Isometsän jälkeen, ja tässä vaiheessa loput neljä dopinghiihtäjää Mika Myllylä, Harri Kirvesniemi, Virpi Kuitunen ja Milla Jauho olivat vielä paljastumatta. Immonen yritti välttyä dopingtestiltä katkaisemalla takaa-ajokisassa tahallaan sauvansa ja keskeyttämällä hiihdon[1].

Ennen Lahden tapahtumia Immonen voitti tammikuussa 2001 10+10 kilometrin (p+v) takaa-ajon Suomen-mestaruuden.[2] Kyseessä oli hänen ensimmäinen ja ainoa henkilökohtainen kultamitalinsa yleisten sarjojen SM-hiihdoista.[3] Hän voitti samana vuonna myös 15 ja 30 kilometrin matkojen SM-pronssia.[2] Rajavartijaksi kouluttautunut Immonen on menestynyt myös sotilaiden hiihtokilpailuissa. Puolustusvoimat palkitsi hänet vuoden 2001 alussa vuoden 2000 parhaana sotilasurheilijana Suomessa.[4]

Marraskuussa 2013 Rajavartiolaitos irtisanoi Immosen rajavartijan tehtävästä hänen saatuaan tuomion perättömästä lausumasta oikeudessa.[5] Immonen valitti irtisanomisesta hallinto-oikeuteen, joka palautti päätöksen Kainuun rajavartioston uudelleen harkittavaksi. Lokakuussa 2016 Immonen kertoi, että asian käsittely on edelleen kesken korkeimmassa hallinto-oikeudessa.[6]

EPO:n käyttö

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Immonen oli syytettynä Helsingin käräjäoikeudessa kesäkuussa 2013 liittyen Lahden niin kutsuttuun doping-oikeudenkäyntiin perättömästä lausumasta. Immonen myönsi käyttäneensä EPO- ja kasvuhormonia hiihtourallaan[7]. Immonen myönsi menetelleensä osittain totuuden vastaisesti todistaessaan vuonna 2011 oikeudessa liittyen dopinghankintoihin. Lisäksi Immonen myönsi salanneensa dopingiin liittyviä seikkoja ja saaneensa EPO-hormonia Kari-Pekka Kyröltä.[8] Immonen sai käräjäoikeudessa puolen vuoden ehdollisen vankeusrangaistuksen perättömästä lausumasta[9].

  1. Hiihdon dopingskandaali: Janne Immonen (Tallenne sivusta Internet Archivessa) MTV3.fi. Viitattu 1.9.2012.
  2. a b Mitä missä milloin 2002, s. 448. Kustannusosakeyhtiö Otava, 2001. ISBN 951-1-17635-8
  3. Janne Immonen tuohtui astmalääkkeiden arvostelusta Ilta-Sanomat. 14.2.2001. Viitattu 1.9.2012.
  4. Immonen ei pääse sotilaiden MM-hiihtoihin Kaleva.fi. 26.2.2001. Viitattu 1.9.2012.
  5. Janne Immoselle potkut rajavartiolaitokselta! Ilta-Sanomat. 20.11.2013. Viitattu 3.2.2017.
  6. Dopingista kärynnyt suomalaishiihtäjä vetäytyi julkisuudesta vuosiksi – puhuu nyt norjalaiskäryistä: ”Väkisinkin tulee tunne...” Ilta-Sanomat. 30.10.2016. Viitattu 3.2.2017.
  7. Immonen avautui dopingin käytöstään - "Haluan olla rehellinen" www.iltalehti.fi. Viitattu 22.5.2020.
  8. Immonen myönsi käyttäneensä epoa Iltalehti. 13.6.2013. Viitattu 13.6.2013.
  9. Doping | Ehdollista valehtelusta Helsingin Sanomat. 19.10.2013. Viitattu 22.5.2020.


Tämä urheilijaan liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.