Jan Erik Tage ”Janne” Schaffer (s. 24. syyskuuta 1945 Tukholma[1]) on ruotsalainen kitaristi ja säveltäjä. Hän on yksi Ruotsin arvostetuimmista sähkökitaristeista ja studiomuusikoista, joka on soittanut noin viidellä tuhannella äänitteellä. Hän on esiintynyt muun muassa Abban, Toto-yhtyeen ja Bob Marleyn kanssa ja tehnyt paljon yhteistyötä Björn J:son Lindhin ja Ted Gärdestadin kanssa. Lisäksi hän on tehnyt sooloalbumeja vuodesta 1973 alkaen.[2]
Vuonna 2009 Schafferin ensimmäinen sooloalbumi Janne Schaffer (1973) pääsi mukaan kirjaan Tusen svenska klassiker, johon koottiin tuhat Ruotsissa julkaistujen kirjojen, elokuvien, äänilevyjen ja tv-ohjelmien klassikkoa.[3]
Janne Schafferin isä soitti viulua ja äiti opetti pianonsoittoa. Poika varttui Blackebergin kaupunginosassa Tukholmassa. Hän soitti aluksi pianoa, mutta vaihtoi sitten sähkökitaraan. Ensimmäisen kitaransa hän teki koulun veistotunnilla. Koulutovereista muodostettujen kitarayhtyeiden jälkeen Schaffer esiintyi 1960-luvulla muun muassa Gunnar Wiklundin, Björn Skifsin ja Ted Gärdestadin kanssa. 1970-luvulla hän tuli tunnetuksi Abba-yhtyeen konserteista ja äänilevyiltä.[4]
Vuonna 1973 Schaffer aloitti sekä soolouransa että pitkän yhteistyönsä Björn J:son Lindhin kanssa, joka kesti tämä kuolemaan 2013 saakka. Yhtyeitä, joissa Schaffer on soittanut, ovat muun muassa Hörselmat, Grapes of Wrath, Pop Workshop, Dynamite Brass, Opus III, Svenska Löd AB!, Baltik, Ablution, Mads Vinding Group, Midnattsensemblen Paramount, Ralph Lundsten and The Andromeda All Stars sekä Harlequin.[5]
Vuonna 1980 muodosti Schaffer yhdessä Lasse Åbergin ja Klasse Möllbergin kanssa yhtyeen Electric Banana Band, jossa hän sävelsi ja Åberg sanoitti. Laulut olivat usein ympäristöaiheisia. Ryhmän hittejä olivat ”Banankontakt”, ”Olyckans sång” ja ”Zwampen”.[6]
Schaffer käyttää pääasiassa Larrivée-sähkökitaraa, jossa on EMG:n yksikelainen mikrofoni. Hän omistaa myös Gibson Les Paul -kitaran vuodelta 1959. Vahvistimena hän käyttää yleensä Peaveytä.